EU-maiden johtajat allekirjoittivat unionin perustuslain perjantaina Rooman historiallisessa kaupungintalossa Campidogliossa. Sopimus menee vielä kansallisten parlamenttien vahvistettavaksi, jota edeltää useissa maissa kansanäänestys. Roomassa useat valtionpäät vaativatkin perustuslain ratifiointia viivytyksettä.
- On elintärkeää, että kaikki 25 EU:n jäsenmaata ratifioivat perustuslain nopeasti. Prosessi ei tule olemaan helppo, mutta päättäväisyydellä voidaan päästä menestyksekkääseen lopputulokseen, kiteytti Irlannin pääministeri Bertie Ahern , jonka johdolla vaikeat perustuslakineuvottelut vietiin päätökseen viime kesäkuussa Irlannin EU-puheenjohtajakauden loppusuoralla.
Italian pääministeri Silvio Berlusconi lupasi maansa näyttävän tietä vahvistamalla nopeasti perustuslain. Hän muistutti, että perustuslaki tarvitsee jatkuvasti uudistuvaa sitoutumista sekä jäsenmaiden kansalaisilta että hallituksilta.
- Allekirjoittamamme asiakirja pohjaa yhteistä tulevaisuuttamme. Rauha, turvallisuus ja vauraus ovat arvokkaita, mutta samalla haavoittuvia. Perustuslaki vahvistaa näitä arvoja, maalasi EU:n nykyisen puheenjohtajamaan Hollannin pääministeri Jan Peter Balkenende.
Britannia epävarmin
- Allekirjoitus ei ole viimeinen sana. Se lepää kansalaisten käsissä, muistutti perustuslain puolesta voimakkaasti puhunut EU:n parlamentin espanjalainen puhemies Josep Borrell ja viittasi kansanäänestysten luomaan epävarmuuteen.
Kansanäänestys järjestettäneen ainakin kahdeksassa jäsenmaassa. Sarjan avaa Espanja ensi helmikuussa ja sitä ovat seuraamassa Portugali, Tanska, Ranska, Irlanti, Luxemburg, Hollanti ja Britannia.
Vaikeinta perustuslain läpimeno on Britanniassa, jossa syyskuussa tehdyn kyselyn mukaan 41 prosenttia vastanneista ilmoitti hylkäävänsä sopimuksen. Puolesta oli 31 prosenttia vastaajista.
Britannian ulkoministeri Jack Straw kertoi BBC:n mukaan perjantaina, että Britannian kansanäänestys järjestetään ilmeisesti alkuvuonna 2006.
Laajentuneen EU:n toimivaltajakoa selkiyttävä ja päätöksentekoa tehostava perustuslaki tulee voimaan aikaisintaan kahden vuoden kuluttua sen jälkeen kun EU:n ja kansalliset parlamentit ovat näyttäneet vihreää valoa.
Monet asiantuntija-arviot päätyvät tällä haavaa siihen, että kansanäänestysten tulos vähintäänkin viivästyttää perustuslain voimaantuloa tai jopa kaataa sen.
Suomen hallitus aikoo esittää eduskunnalle sopimuksen hyväksymistä ensi vuonna.
Komissiokriisin ei annettu häiritä
EU:n komissiokriisin ei annettu häiritä Rooman juhlallisuuksia. Keskustelut kriisistä pidettiin selvästi syrjässä allekirjoitustilaisuuden päättäneeseen lounaaseen asti. Vain Saksan liittokansleri Gerhard Schröder suostui juhlaan saapuessaan arvioimaan, että komissio saadaan ruotuun kahden viikon kuluessa.
EU-hymnin saattelemana EU-maiden johtajat saapuivat samaan Campidoglion saliin, jossa Italia, Saksa, Ranska, Belgia, Luxemburg ja Hollanti piirsivät vuonna 1957 nimensä Euroopan talousyhteisön EEC:n ja Euroopan atomienergiayhteisön Euratomin perustamiskirjoihin.
Lyhyiden puheiden jälkeen kukin maa allekirjoitti vuorollaan 18. kesäkuuta Brysselin huippukokouksessa hyväksytyn sopimustekstin sekä siihen liittyvät pöytäkirjat, liitteet ja julistukset.
EU-maiden lisäksi päätösasiakirjan allekirjoittivat Bulgaria, Romania ja Turkki, jotka osallistuivat tarkkailijoina perustuslain viimeistelleeseen hallitusten väliseen konferenssiin.
Rooman juhlaa voi luonnehtia pelkistetyn arvokkaaksi. Allekirjoitus vietiin läpi nopean virallisesti. Arvokkuutta korostivat historialliset puitteet. Ylimääräisiä kulisseja ei tarvittu tehosteiksi.
Kameroiden välittämä kuva oli niin ikään harkittu tarkkaan. Televisioinnin taso oli varmistettu pestaamalla elokuvaohjaaja Franco Zeffirelli päävastuulliseksi. Berlusconin kuvien jälkeen kamera hakeutui pari kertaa heti historiallisiin patsaisiin.
Huippukokouksen pääaihe
EU:n komission kriisi paisuu. EU:n perustuslain allekirjoitusjuhlissa Roomassa perjantaina vahvistuivat arviot, joiden mukaan komission puheenjohtajaksi tuleva portugalilainen José Manuel Barroso valmistautuu vaihtamaan useampia komissaariehdokkaita.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) arvioi, että EU:n komissiokriisi nousee ensi viikolla Brysselissä pidettävän huippukokouksen pääaiheeksi.
Hän sanoi odottaneensa hieman, että Barroso olisi antanut tilanneselvityksen jo Roomassa, jonne kaikki EU-maiden johtajat olivat kokoontuneet.
- Asia lienee kuumimmillaan ensi torstain ja perjantain huippukokouksessa. Barroso tehnee siihen mennessä avauksensa tai käyttää sen mahdollisuuden itse kokouksessa, Vanhanen huomautti.
Hän muistutti, että pallo on nyt pitkälti Barroson käsissä, koska hänellä on valta päättää komissaarien tehtävistä.
- Yhteen salkkuun muutoksia ei kuitenkaan voi rajata. Vähintään kahden komissaariehdokkaan tehtäviä on pakosta käsiteltävä, korosti Vanhanen.
Vanhanen viittasi laskelmallaan siihen, että kriisin laukaisemisen vähimmäisvaatimus on oikeusasioiden salkun siirtäminen italialaiselta Rocco Buttiglionelta jollekin toiselle komissaarille.
Täysin pois suljettu ei ole myöskään se mahdollisuus, että Barroso puuttuu Olli Rehnille tarjottuun laajentumissalkkuun. Vanhasen mukaan se vaihtoehto on kuitenkin äärimmäisen epätodennäköinen.
