Turku haluaa monipuolistaa kielivalintoja
ERJA TAPANA
Turkulaisten koululaisten kielivalinnat ovat vuosi vuodelta supistuneet, ja englanti on lisännyt vielä entisestäänkin suosiotaan alakoulun ensimmäisenä vieraana kielenä. Viime vuonna yli 90 prosenttia viidesluokkalaisista opiskeli englantia.
Vain murto-osa pakersi saksan, ranskan tai ruotsin opintoja. Venäjää opiskeltiin ainoastaan ns. kieliluokilla.
Näitä kaikkia, eksoottisempia kieliäkin oli kyllä alakouluissa tarjolla, mutta halukkaita ei ole ilmaantunut riittävästi, jotta yksittäiset koulut olisivat panneet ryhmiä pystyyn.
Ala-asteella asemiaan on yllättäen kohentanut vapaaehtoinen ruotsi, joka on nyt Turussa suosituin toinen vieras kieli. Kakkosena tulee saksa.
- Koulujen kielitarjonta ei ole vähentynyt, mutta valintojen toteuttaminen tökkii. Valinnat hajautuvat eri puolille kaupunkia, kun koulussa vain muutama oppilas ottaa vaikkapa saksan ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen. Se ei riitä opetusryhmän perustamiseksi, toteaa koulusuunnittelija Satu Rosenqvist .
Koulut ovat saaneet itsenäisesti päättää kielivalinnoistaan. Pakollista suomenkielisille koululaisille on ruotsin opiskelu joko ensimmäisenä tai toisena vieraana kielenä.
Ensimmäiseksi kielekseen englantia eksoottisempaan päätyvälle ongelmia on tuottanut epävarmuus kielen jatko-opinnoista. Etukäteen kun ei ole määritelty, jatkuuko valitun pitkän kielen opetus omalla yläasteella vai onko oppilaan muutettava kielensä takia koulua.
Oppilaille kielipolut
Kielimahdollisuuksien kuihtuminen on huolestuttanut sekä vanhempia että viranomaisia. Yli kymmenen vuoden ajan kouluilla on ollut vapaus päättää kielivalinnoistaan. Taattua moninaisuutta ovat ylläpitäneet kaupungin viisi kieliluokkaa, joissa koulutie kielivalintoineen on ollut ennakolta selvä ala-asteelta lukioon asti.
Muutosta on luvassa. Kouluvirasto aikoo ottaa hoteisiinsa kielivalintojen koordinoinnin. Tavoite on selkeä: oppilaiden kielivalintojen monipuolistaminen.
- Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tarkistamme ensi vuoden aikana jokaisen oppilaan koko kielipolun alakoulusta yläkouluun ja lukioon, kertoo koulutusjohtaja Tapio Alapaattikoski .
- Koulut painottavat eri kieliä. Nyt kouluvirasto aikoo systematisoida koulujen valintoja.
Käytännössä se merkitsee koulujen rajattoman itsemääräämisen päättymistä.
Runsaamman kielivalinnaisuuden toteuttaminen edellyttää koulutusjohtajan mukaan myös nykyistä tiiviimpää koulujen yhteistyötä. Naapurikoulujen kieliryhmiä voidaan yhdistää, jotta saadaan riittävä opiskelijamäärä.
Alapaattikoski muistuttaa, ettei Turussa ole määritelty mitään minimirajoja ryhmille.
- Englannin valta-asemaan ykköskielenä on vaikea ja hyödytöntä puuttua. Mutta tarjonnan määrällä on kyllä merkitystä lasten ja nuorten asenteisiin, Alapaattikoski tietää.
