Tuomiojan takinkääntö
taistelujoukoista ihmetyttää
TANELI HEIKKA
Kokoomus ja vasemmistoliitto arvostelevat ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd) pikkutakin täyskäännöstä rauhanturvalaissa. Tuomioja ilmoitti keskiviikon Turun Sanomissa, että Suomen EU-taistelujoukot voivat osallistua operaatioihin, joilla ei ole YK:n hyväksyntää. Lainvalmistelu on jo käynnissä.
- Tyypillistä Tuomiojaa! Ensin hän kerää pisteet yhdestä suunnasta. Sitten hän kertoo toisen kannan, joka onkin hänen todellinen mielipiteensä. Mielenkiintoista, että se tapahtui näin vaalien jälkeen, piikittää vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes .
Suuren valiokunnan puheenjohtaja Jari Vilén (kok) kiittelee Tuomiojan ilmoitusta mutta ihmettelee, miksi ulkoministeri ei kertonut näkemystään kuukausi sitten turvallisuusselonteon eduskuntakäsittelyssä.
- Silloin olisi ollut tilaisuus käsitellä tätä asia avoimesti ja parlamentaarisesti. Kaikki tieto oli käytettävissä jo silloin. Mikä on se hallituksen sisäinen erimielisyys, joka johtaa tämänkaltaiseen toimintaan, Vilén ihmettelee.
Epävarmuutta lain kohtalosta on lisännyt, että presidentti Tarja Halonen on ilmoittanut vastustavansa sitä.
Tuomiojan oman käsityksen mukaan hän on kertonut jo aiemmin, että taistelujoukkojen YK-mandaatista luovutaan. Ulkopuolisille tämä selkeys ei ole aivan avautunut.
Syyskuun 14. päivä Tuomioja totesi eduskunnassa rauhanturvalain muutoksesta, että "hallituksella ei ole vielä tähän mitään kantaa ja on ehkä ennenaikaista vielä lähteä sitä kantaa ennakoimaan". Hän totesi asiaa tarkasteltavan avoimesti.
Mihin Suomi haluaa joukkoja käyttää?
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd) kiittelee Tuomioja ulostuloa.
- Erittäin hienoa, että Tuomioja nyt antaa konkreettisen tuen Suomen mukanaololle unionin puolustuspoliittisessa ulottuvuudessa, Jaakonsaari sanoo.
Jaakonsaari arvosteli viime sunnuntain Turun Sanomissa, että viivyttely rauhanturvalain muutoksessa on hämärtänyt Suomen EU-politiikan peruslinjan.
Suvi-Anne Siimes pelkää, että YK-mandaatista luopumisen jälkeen Suomen on vaikeampi kieltäytyä suurten EU-maiden omaa etua ajavista operaatioista entisissä siirtomaissa.
- YK-mandaattiin vedoten pienen valtion on helpompi kieltäytyä taistelujoukkojen lähettämisestä kasvoja menettämättä. Nyt pitäisi määritellä, mihin me suomalaiset haluamme EU:n näitä taistelujoukkoja käyttävän. Asiantuntijakeskustelu käy vilkkaana, mutta Suomessa poliitikot eivät halua tästä puhua, Siimes sanoo.
Oppositioryhmistä vihreät kannattaa YK-mandaatista luopumista, mutta tiukoin ehdoin.
- Ehtoja on kolme. Sotilaallisen toiminnan on oltava YK:n peruskirjan periaatteiden mukaista, sen on tapahduttava kansanmurhan estämiseksi, ja jokaiseen operaatioon osallistuminen on vietävä selontekomenettelyyn eduskunnassa, sanoo vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Heidi Hautala .
