Selkäsairaudet aiheuttavat aiempaa vähemmän työkyvyttömyyttä
Ihmiset jäävät aiempaa harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle selkäsairauksien vuoksi.
Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan Jorma Huuhtasen mukaan jokin selkäsairaus oli vielä 1980-luvulla uusien työkyvyttömyyseläkkeiden yleisin päädiagnoosi. Selkäsairauden osuus kaikista sairauksista oli silloin noin 17 prosenttia, kun se nykyään on noin 13 prosenttia.
- Kun ennen meni selkäsairauden vuoksi vuosittain eläkkeelle nelisen tuhatta ihmistä, on määrä nyt tuhannen verran pienempi, Huuhtanen sanoi viikonloppuna Valtakunnallisilla Selkäpäivillä Helsingissä.
Tällä haavaa työkyvyttömyyttä aiheuttavat eniten masennus ja muut mielialahäiriöt, joiden osuus on noin 18 prosenttia.
Tilastojen mukaan suomalaisten selkäkipuilu ei ole kuitenkaan olennaisesti lisääntynyt tai vähentynyt viimeisten 25 vuoden aikana. Terveys 2000 -tutkimuksesta selviää, että selän tai niskan kipua oli kyselyä edeltäneen kuukauden aikana kokenut joka kolmas työikäinen.
Selkäkivut yleisiä
Jopa neljä viidestä suomalaisesta kärsii jossakin elämänsä vaiheessa niin voimakkaasta selkäkivusta, että se aiheuttaa tilapäisen työkyvyttömyyden tai haittaa muuten elämää. Selkävaivoja on kaikissa ikäryhmissä eli myös lapsilla.
- Valtaosa selkävaivoista johtuu rappeutumisesta, kertoo Suomen Selkäliiton puheenjohtaja, dosentti Kalevi Österman.
- Selkä on hyvin vahva rakenne. Se on joustava ja lujasti rakennettu, sitä tukevat vahvat lihakset. Mutta valitettavasti ne kudokset, erityisesti välilevyt, rappeutuvat iän myötä.
Useimmiten selkäkipu kestää vain lyhyen aikaa. Tällaisia vaivoja ovat esimerkiksi noidannuoli tai venähdykset.
- Kipu voi olla kova, mutta se on sillä tavalla hyvälaatuinen, että se paranee ilman erityisiä hoitokeinoja alle viikossa, Österman kuvailee.
Aiemmin potilas komennettiin vuodelepoon ja liikkuminen kiellettiin. Nykyään sen sijaan pidetään tärkeänä, että potilas on mahdollisimman paljon liikkeellä.
Iskias taas paranee yleensä alle kahdessa kuukaudessa. Jos tauti pitkittyy tai uhkaa aiheuttaa hermovaurioita, niin paranemista voidaan nopeuttaa leikkauksella.
Österman kertoo, että selän hoitaminen leikkaamalla on yleistynyt. Osin syynä on leikkaushoitojen keveneminen, sillä potilas pääsee entistä nopeammin jalkeille.
Fysiatrian erikoislääkäri Eero PenttinenTampereen Fysiatripalvelusta suosittelee, että selkäkipujen hoidossa yhdisteltäisiin eri hoitomuotoja. Lisäksi ne tulisi ajoittaa oikein.
Ennaltaehkäisy ongelmallista
- Jos on oikein kipeäselkäinen, niin alussahan tarvitaan tällaista kipuhoitoa, rentouttavaa käsittelyä, lääkitystä ja varovaista hierontaa. Sitten kun akuuttivaihe on ohitse, niin siirrytään yhä enemmän aktiiviseen harjoitteluun, Penttinen sanoo.
Eräät selkäsairaudet johtuvat perinnöllisistä tekijöistä. Huomiota kannattaa kuitenkin kiinnittää siihen, että hankkisi jo nuorena vahvat luut.
Jos niitä vielä ylläpitää liikunnalla ja kuormituksella, osteoporoosiriski vähenee. Samalla lihaskunto säilyy hyvänä.
Lisäksi jo varhain kannattaisi opetella semmoiset liikuntatottumukset ja työtavat, jotka eivät vahingoita selkää. Vatsan ja vartalon tukilihakset ovat tärkeitä selkäkipujen ehkäisyssä.
