KONKURSSI
on yhä rehellisen yrittäjän painajainen
LIISA ENKVIST
Amerikassa konkurssiin ajautunut yrittäjä laittaa luukulle näkyvän plakaatin: Going out of business!
Konkurssistakin voi lahden tuolla puolen tehdä mainoksen. Suomessa konkurssin tehnyt yrittäjä vetäytyy yksikseen ja häpeää. Jollei satu kuulumaan siihen neljännekseen, joka on varta vasten suunnitellut hyötyvänsä konkurssista.
Vaikka Yhdysvalloissa konkurssi tai yrityssaneeraus saattaa olla yrittäjälle jopa meriitti, ei sama päde Suomessa.
Konkurssi on yhä yrittäjän painajainen, henkilökohtainen epäonnistuminen ja häpeä.
- Ongelmana on se, että rehellisiä konkursseja ja niitä, joihin sisältyy rikos, ei ole eritelty toisistaan. Suuren yleisön silmissä konkurssiin sisältyy aina jokin rötös, vaikka näin ei olekaan, pohtii konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen Konkurssiasiamiehen toimistosta Turusta.
- Objektiivista mittatikkua siihen, mikä on rehellinen konkurssi ja mikä ei, on kuitenkin vaikea kehittää.
Hän painottaa, että konkurssi ei ole rikos. Noin neljännekseen tai kolmannekseen konkursseista kyllä sisältyy jonkinasteinen rikos, mutta suurimpaan osaan siis ei.
Huono tapa lopettaa firma
Konkurssi on vain yksi tapa lopettaa liiketoiminta ja usein huonoin.
- Voi kunpa yrittäjät malttaisivat katsoa totuutta silmiin jo ennen kuin konkurssi on väistämätön. Yrityksen realisointi on paljon kannattavampaa silloin, kun se on vielä elävä, Hämäläinen pohtii.
Suurin osa yrittäjistä on kuitenkin loppumetreillä aivan sekaisin. Silloin myös tehdään suurimmat virheet.
- Arvostelukyky saattaa olla jo niin sumentunut, että ei edes ymmärretä, miltä jotkut toimenpiteet jälkikäteen näyttävät. Yrittäjä saattaa esimerkiksi ajatella, että koska työtä on tehty pitkään lähes palkatta, niin otetaan nyt itsellekin vihdoin hieman. Juuri ennen konkurssia siirretään sitten rahaa sivuun, ilman, että on mitään rikollista tarkoitusta. Tuomioistuimen silmissä se ei kuitenkaan näytä hyvältä.
Epätoivoisilla viime metreillä ryhdytään äärimmäisiin tekoihin.
- Nämä ovat niitä hetkiä, jolloin pyydetään äidin nimeä kotimökin panttaukseen. Usein täällä miettii, että olisi kaikkien etu, jos yrittäjä ymmärtäisi luopua ajoissa, eikä sotkea vielä sukulaistensakin asioita.
Hämäläinen kehottaakin ajattelemaan konkurssia "vain" taloudellisena asiana, vaikka se onkin vaikeaa.
- Yrittäjä vaan puskee ja punnertaa, sillä häpeän pelko on niin suuri. Monet ovat sitten kuitenkin suorastaan helpottuneita, kun konkurssi lopulta tulee.
Ei houkuta yrittäjäksi
Hämäläisen mielestä olisi hyvä, jos yrittäjä voisi suurimman epätoivon hetkellä saada vaikkapa toisen yrittäjän arvioimaan toimintaa.
Varsinais-Suomen yrittäjien puheenjohtajan Kirsi-Marja Kajanderin mukaan yrittäjien neuvontaverkosto on varsin hyvä, mutta se ei silti aina auta asiaa.
- Nämä ovat niin intiimejä asioita, että niihin ei kehdata tai haluta hakea apua, Kajander sanoo.
Kajanderin mukaan konkurssin pelko onkin yksi suurimpia syitä siihen, miksi yrittäjäksi ryhtymistä kaihdetaan.
- Missä muussa ammatissa ihmiseltä voi mennä koko omaisuus omaa kotia myöten, hän pohtii.
Kajanderin mielestä kannattaisikin pohtia, eikö yrittäjän omaa kotia voisi suojata velkojen takaisin perinnältä.
- Tottakai jokainen ihminen on vastuussa omista teoistaan, mutta koska yrittäjyyttä tähän maahan tarvitaan, voitaisiin joitain asioita hieman väljentää.
Vääristää kilpailua
Konkurssiasiamies Eero Lyytikäinen Konkurssiasiamiehen toimistosta Helsingistä muistuttaa, että erilaiset keinottelut haittaavat myös toimivia yrityksiä.
- Tyypillinen tilanne voisi olla esimerkiksi autonsa omistava itäsuomalainen rekkakuski, joka juuri ennen konkurssia pääsee yrityssaneeraukseen ja saa velkojansa anteeksi. Kilpailu vääristyy, kun muilla rekkamiehillä korot ja velat juoksevat entiseen tahtiin, Lyytikäinen kuvailee.
Yhtä lailla kuin sääliä ja myötätuntoa, tuntee konkurssitarkastaja myös kiukkua. Hämäläinen kertoo muutaman vuoden takaisesta tutkimuksessa, jossa kävi ilmi, että joka toisen rauenneen konkurssin taustalta löytyi rikoksia ja väärinkäytöksiä.
- Pieni joukko yrittäjiä väärinkäyttää systeemiä hyväkseen kerta kerran jälkeen. Muutaman kierroksen keplottelu voi onnistuakin, mutta kyllä ne useinmiten sitten paljastuvat, Hämäläinen sanoo.
Uusi laki estää rikoksia ennalta
Konkurssi onkin Hämäläisen mukaan terveen ja toimivan talouden tarpeellinen osa. Kohdalle osuessaan se on kurja ja hankala juttu, mutta joskus se on hyväksi.
- Voisi ajatella, että on yrittäjän onni, ettei Suomessa harrasteta perintää vaikkapa sormia katkomalla, Hämäläinen irvistää
Varojen puutteessa rauenneiden konkurssien tutkinta tehostuu tulevaisuudessa, kun syyskuun alusta voimaan tullut uusi konkurssilaki mahdollistaa niin sanotun julkisselvityksen valtion varoilla. Tähän saakka varojen puutteeseen rauenneita ei ole juuri tutkittu, jolleivat velkojat ole rahoittaneet tutkintaa saamisten toivossa.
Valtion budjettiin on julkisselvitystä varten varattu ensi vuodelle 750 000 euroa. Luupin alle joutuu yrityksiä, joiden pesäomaisuudessa on ollut suuria muutoksia ennen konkurssia tai joiden vastuuhenkilöiden taustalla on aiempia konkursseja.
Käytännössä julkisselvityksen toivotaan myös ennalta ehkäisevän konkurssikeinottelua.
Konkurssien määrä on viime aikoina ollut reippaassa laskussa. Laman pahimpina aikoina 1990-luvulla konkurssiin ajautui jopa 7000 yritystä vuosittain. Nykyisin konkurssia hakee noin 3000 yritystä vuodessa. Näistä kolmannes raukeaa varojen puutteessa, ja kolmannes perutaan eli tilanne saadaan sovittua velkojien kanssa.
Konkurssi verottaa myös työpaikkojen määriä entistä vähemmän, sillä konkurssiin ajautuvat yritykset ovat yhä pienempiä.
