Uutiset

Uotin väitös imaisi yliopiston juhlasalin äärimmilleen väkeä

LEHTIKUVA
LEHTIKUVA

OLLI-PEKKA NISSINEN

Maaliskuussa ehdonalaiseen päässeen oikeustieteen lisensiaatti Kari Uotin väitöstilaisuus täytti Helsingin yliopiston pienen juhlasalin viimeisiä paikkoja myöten.

Salin virallinen kapasiteetti on 222 istumapaikkaa.

- Tällainen yleisömäärä on aika poikkeuksellista väitöstilaisuuksissa, kommentoidaan Fabianinkadun aulavahtimestarin toimistosta.

Talousrikoksista tuomionsa istuneen Uotin oikeustieteen tohtoriväitös näkyi ulkona asti, kun kuvaajat odottivat juhlakalua paikalle.

Yleisön joukossa istuivat muun muassa Julkisen sanan neuvoston entinen puheenjohtaja, professori Olli Mäenpää ja ohjaaja Jussi Parviainen . Etupenkkiin saapui myös veli Jussi Uoti , mikä kertonee veljesten välien lämpiämisestä.

Uotin väitöskirja "Euroopan ihmisoikeustuomioistuin - lainkäyttäjä oikeuden tekijänä" on oikeusteoreettinen tutkimus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) yleisistä opeista. Väitös käsittelee muun muassa EIT:n tulkintametodeja oikeustapausten pohjalta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Painopiste on kansallisen oikeuskäytännön ja valtioiden väliseen sopimukseen perustuvan EIT:n ratkaisujen ristiriidoissa.

- Oikeus ei aina ole suoraviivaista ja ennakoitavaa, aloitteli Uoti useamman tunnin väitöstilaisuutta, jossa vastaväittäjänä toimi professori Kaarlo Tuori ja kustoksena professori Mikael Hidén .

Alkusanoissaan Uoti vertasi pappeja ja juristeja toisiinsa.

- Samoista sanoista voidaan päätyä täysin vastakkaisiin johtopäätöksiin.

Väitöskirjan yhteenvedossa Uoti painottaa aiheen ajankohtaisuutta terrorisminvastaiseen taisteluun liittyen. Kansallinen yleinen etu edellyttää joissakin tapauksissa henkilön oikeuksien rajoittamista yleisen edun perusteella, toteaa Uoti.

Tuoreena ratkaisuesimerkkinä Uoti käsittelee EIT:n tammikuussa antamaa ratkaisua juttuun Kangasluoma vastaan Suomen valtio.

Jutussa on kyse ihmisoikeussopimuksen 6. artiklasta oikeusjuttujen kohtuullisesta käsittelyajasta. EIT:n mukaan käsittely on alkanut jo rikosepäily- ja esitutkintavaiheessa, Suomen valtion mielestä esitutkintaa ei pidä lukea prosessiin.

Uotin väitöskirjan aihepiiriä on tutkittu Suomessa toistaiseksi vähän, minkä vastaväittäjä Tuori toi esille alkusanoissaan.

- Suomi liittyi ihmisoikeussopimukseen vasta 1990 ja sen jälkeen ihmisoikeudet on alettu ottaa meillä vakavasti, totesi Tuori.

Hän piti Uotin väitöskirjaa rinnakkaisena avauksena Jukka Viljasen muutama vuosi tekemälle väitöskirjalle. Alan suomalaiseksi klassikoksi Tuori nosti Martin Scheininin väitöksen vuodelta 1991.

Luitko jo nämä?