Uutiset

Hinnat virolaisten päällimmäinen murhe EU:n kynnyksellä

TS/Terje Lepp<br />Eläkeläinen Liina Paakspuu tietää hintojen nousevan muttei hamstraa.
TS/Terje Lepp
Eläkeläinen Liina Paakspuu tietää hintojen nousevan muttei hamstraa.

LEENA HIETANEN

Virolaisten päällimmäinen murhe Viron liittyessä EU:hun on hintojen nousu. Se saa yllättäen ihmiset myös arvioimaan, että EU-jäsenyyden ensimmäiset vaikutukset ovat kielteisiä.

Monet olettavat tuntevansa Viron EU-jäsenyyden ennen kaikkea rahakukkarossaan.

- Jäsenyys tuntuu aluksi varmasti vaikealta, kun hinnat nousevat, eläkeläinen Liina Paakspuu sanoo.

Paakspuun mielestä EU:n positiiviset vaikutukset näkyvät jo Viron katukuvassa.

- Kaupunkia ei enää tunne, hän hämmästelee.

Paakspuu ei ole huolissaan omasta tulevaisuudestaan. Hänen eläkkeensä on riittävä, jotta hänen ei tarvitse työkseen vertailla kaupoissa hintoja. Ülemisten uuteen kauppakeskukseen hänet toi uteliaisuus. Hän tietää sokerin hinnan nousevan, muttei ole hamstrannut sokeria. Hän kokee saaneensa riittävästi tietoa EU:sta lehtiä lukemalla.

- Matkustaminen helpottuu. Nuoret voivat mennä ulkomaille opiskelemaan, hän luettelee EU:n hyötyjä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ikkunafirmassa työskentelevä Raimo Krims pitää EU:n laajenemista yhtenä osana suurta globalisaatiota.

- En ole globalisaation kannattaja. Kaikki liian suuri on epämiellyttävää, Krims sanoo.

Hänen mielestään Viron sanomalehdet ovat kirjoittaneet runsaasti EU:sta, mutta hän epäilee niiden kertoneen vain hyvistä puolista. Hän ei kuitenkaan usko EU-jäsenyyden nopeasti vaikuttavan tavallisen ihmisen elämään.

- Bensiinin hinnan nousu on huono asia, Krims huokaa.

Nuori äiti Maila Rikken valittaa, ettei hän ole oikein perillä EU:sta, ei ole ehtinyt perehtyä lapsen saannin lomassa koko teemaan. Hän uskoo EU:n tuovan entistä suurempia valinnan mahdollisuuksia virolaisille ja matkustamisen helpottuvan.

- Lapsellani on varmasti paremmat mahdollisuudet opiskella ja mennä töihin ulkomaille, hän arvelee.

Espanjalaisia mansikoita kauppakeskuksessa myyvä Karin Kivila tunnustaa heti, ettei hän ole erityisemmin EU-asioita ajatellut. Hän käy iltaisin lukiota ja myy päivisin mansikoita. Hänellä on selvä suunnitelma tulevaisuudesta. Hän haluaa Norjaan koulunsa lopetettuaan.

- Norjassa on korkeat palkat. Poikaystävälläni on Norjassa oma it-alan yritys, hän sanoo. Poikaystävä on virolainen.

Sergei Rumjatsev ja Tatjana Podsibjakina kuuluvat niiden miljoonan baltialaisen joukkoon, jotka jäävät eurooppalaisten oikeuksien ulkopuolelle toukokuun ensimmäisenä päivänä. He ovat Venäjän kansalaisia. Tatjana Podsibjikina arvioi EU:n merkitsevän hintojen nousua.

- Olen ostanut kolme kiloa sokeria ja suolaa, hän nauraa.

Sergei Rumjatsevilla ja Tatjana Podsibjakinalla on oma insinööritoimisto. Rumjatsev sanoo, että matkustaminen EU:hun on heillä edelleen vaikeaa, venäläisinä he tarvitsevat viisumit ja kutsut.

Jokainen EU-maa saa itse määritellä, miten suhtautuu Baltiasta tuleviin ei-kansalaisiin ja Venäjän kansalaisiin.

Venäjä yritti vielä viime hetkellä vaatia taloussopimusneuvotteluissa Baltian vähemmistöille EU:lta samoja oikeuksia kuin kansalaisille, mutta epäonnistui.

- Onnittelen Viroa siitä, että se on EU:n jäsen, Tatjana Podsibjakina sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
TS/Terje Lepp<br />Nuori äiti Maila Rikken uskoo lapsensa hyötyvän jäsenyydestä.
TS/Terje Lepp
Nuori äiti Maila Rikken uskoo lapsensa hyötyvän jäsenyydestä.
TS/Terje Lepp<br />Remonttimies Raimo Krims epäilee Virossa korostetun vain muutoksen hyviä puolia.
TS/Terje Lepp
Remonttimies Raimo Krims epäilee Virossa korostetun vain muutoksen hyviä puolia.