Uutiset

Müller vertaa Suomen
ulkopolitiikkaa
Palmen ajan Ruotsiin

Hannu Miettunen

Yhdysvalloissa asuva Suomen entinen Washingtonin-suurlähettiläs Richard Müller yhtyy pitkälti Risto E.J. Penttilän esittämään kritiikkiin.

Müllerkin näkee Suomen nykyisessä ulkopolitiikassa yhtymäkohtia Ruotsiin ja etenkin Olof Palmeen 1970- ja 1980-luvulla henkilöityneeseen linjaan. Ruotsi otti tuolloin kerkeästi kantaa kaikkiin maailman asioihin ja arvosteli terävästi molempia suurvaltoja.

- Siitä oli Ruotsille selvästi haittaa ainakin Yhdysvalloissa, Müller sanoo.

Hänen mielestään korkean profiilin pitäminen on sikälikin hedelmätöntä, että se harvoin vaikuttaa mihinkään.

- Ei pienen valtion kanta heiluttele mitään. Se vain ärsyttää, Müller arvioi.

Hän vertaa presidentti Tarja Halosen viranhoitoa etenkin tämän edeltäjään Martti Ahtisaareen . Müllerin mielestä Ahtisaari onnistui henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ja pitkän virkamiestaustansa ansiosta luomaan hyvät suhteet niin Euroopan kuin Yhdysvaltainkin johtajiin. Erityisenä näyttönä hän mainitsee Kosovon kriisin sovittelun.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Müller toivoo, että Halonen olisi ryhtynyt samalla tavoin edistämään kansainvälisillä foorumeilla esimerkiksi joukkotuhoaseiden leviämisen vastaista toimintaa.

- Se olisi asia, jota kannattavat molemmat suurvallat, hän huomauttaa.

Müller myöntää, että Suomen nykyjohtoa on saattanut provosoida Yhdysvaltain nykyjohdon toiminta. Hän muistuttaa kuitenkin, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka on paljon pitemmän tähtäimen edunvalvontaa kuin vaalikauden tai kahden.

Müller arvioi, että Yhdysvallat joutuu joka tapauksessa muuttamaan käyttäytymistään vähemmän itseriittoiseen ja omavaltaiseen suuntaan. Joko sen tekee presidentti George W. Bush itse tai hänen tilalleen tuleva demokraatti. Suomen kannanotot saatetaan silti muistaa virkakoneistossa vielä paljon myöhemminkin.

- Tätä kortistointiahan hoitavat virkamiehet, Müller huomauttaa.

Amerikkalainen ns. spoils-järjestelmä vaihtaa kyllä vaalien yhteydessä ministeriöiden näkyvimmän johdon, mutta suuri osa käytännön puurtajista säilyy entisinä.

Yhdysvaltain ja Euroopan nykyinen suhde muistuttaa joiltakin osin 1960-lukua ja Vietnamin sodan päiviä. Epäsuosittua sotaa johti tuolloinkin teksasilainen, jonka suoraviivainen käytös herätti Euroopassa muutenkin närää.

Presidentti Urho Kekkonenkin kiristeli hampaitaan jo vuosikymmenen alussa, kun tuolloin vielä varapresidenttinä toimineen Lyndon B. Johnsonin puoliso jakeli yleisölle kuulakärkikyniä Rovaniemen sankarihautausmaalla. Mölyt pidettiin kuitenkin vielä mahassa.

- Luulen, että kyseessä on yleisempi muutos. Se koskee Suomen tavoin muitakin maita. Tuolloin vain oltiin kohteliaampia ja pidättyvämpiä, Müller arvelee.