Uutiset

Muuttorajoitukset merkki epäluottamuksesta

TUOMAS RIMPILÄINEN

Vanhojen EU-jäsenmaiden tulokkaille asettamat työvoiman liikkumisrajoitukset on otettu uusissa jäsenmaissa vastaan pettyneinä. Vaikka rajoitusten tarpeellisuudesta ei voida vielä päästä varmuuteen, ovat ne selvä merkki keskinäisestä epäluulosta.

- Rajoitukset viestittävät epäluottamuksesta ja kansallisesta egoismista, mitkä ovat huonoja merkkejä tulevaisuutta ajatellen, sanoo Prahan Kaarlen yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani ja Tshekin viime kevään presidenttiehdokas Jan Sokol . Hän vähättelee kuitenkin samalla rajoitusten konkreettista merkitystä Tshekin tasavallalle.

- Täydellinen tasa-arvo on juridinen, ei sosiologinen idea, Sokol sanoo viitaten esimerkiksi Benelux-maiden tiiviiseen yhteistyöhön ja keskinäiseen integraatioon.

Sokol itse on vakuuttunut EU-jäsenyyden olevan Tshekin historian merkittävin virstanpylväs Tshekkoslovakian itsenäistymisestä 1918 aina tähän päivään saakka. Sokolin näkemyksen mukaan unionin sisällä Suomen ja Tshekin kaltaiset pienet ja samankaltaisia historiallisia kokemuksia omaavat valtiot voisivat olla luontaisia kumppaneita.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Eivät identtisiä, mutta hyvinkin toisiaan täydentäviä, Sokol sanoo.

Tshekit hakevat myös turvallisuutta

Euroopan unionin laajentuminen vappuna tulee bruttokansantuotteella ja muilla talouden mittareilla arvioituna köyhdyttämään EU:ta talousalueena. Tshekin tasavallan kaltaiselle pienelle jäsenmaalle kyse on voimakkaan vetoavun saamisesta talouskasvulle, mutta myös ulkopoliittisen vakauden takaamisesta.

Euroopan unionin ensiaskeleet otettiin vuonna 1951 perustamalla Euroopan hiili- ja teräsyhteisö. Tarkoituksena oli sitoa Euroopan valtiot taloudellisesti niin tiukasti toisiinsa, että sota niiden välillä kävisi mahdottomaksi. Kylmän sodan aikana Neuvostoliiton valtapiiriin kuuluneet Varsovan liiton maat ovat nyt tilanteessa, jossa ne kelpuutetaan mukaan rakentamaan talousyhteistyötä ja vakautta.

Keskustelufoorumit pidettävä avoinna

Professori Jan Sokol peräänkuuluttaa kuitenkin EU:n perimmäistä ideaa ja haluaisi nähdä EU:n myös voimakkaana poliittisena vaikuttajana.

- Tshekin tasavallan tulee pyrkiä mahdollisimman nopeasti kohti Euroopan ydintä ilman alkukankeutta tai muukalaispelkoja. Ensimmäinen pitkän linjan tavoitteemme on sotien estäminen Euroopassa ja voimakkaan globaalin toimijan luominen, eikä vain taloudellisesti, vaan myös poliittisesti, professori Sokol sanoo.

Tshekin ja Suomen kaltaiset pienet valtiot tietävät kokemuksesta, ettei turvallisuus ole itsestäänselvyys. Valtioiden ollessa tiukasti toisiinsa sidottuja ja keskustelufoorumien pysyessä jatkuvasti auki pienenee myös todennäköisyys keskinäisiin konflikteihin. Siinä missä Suomella on kokemuksia idänpolitiikan ailahtelevaisuudesta, tshekit muistavat vuosien 1938 ja 1939 dramaattiset tapahtumat Saksan miehittäessä ensin ns. sudeettialueet ja sitten koko Tshekinmaan Slovakian jäädessä Saksan satelliittivaltioksi.

Tällä hetkellä Tshekin tasavallan ja Saksan suhteita hiertävä kiista Tshekkoslovakiasta ns. Benesin lakien nojalla toisen maailmansodan jälkeen karkotetusta sudeettisaksalaisväestöstä on Sokolin mukaan kaksijakoinen.

- Inhimillinen kärsimys ja menneisyyden häpeälliset teot ovat tosiasia, mutta toisaalta nykypolitiikassa on yrityksiä käyttää tätä myös häikäilemättä hyväksi molemmin puolin. Toivon, ettei keskustelu harhaudu tähän jälkimmäiseen suuntaan, mikä ei johda mihinkään, Sokol sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy