Uutiset

EU:n perustuslaki vie presidentiltä
vallan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa

TS/Jari Laurikko
TS/Jari Laurikko

ARI NIEMI

Ongelma ulko- ja turvallisuuspoliittisen vallan jaosta tasavallan presidentin ja hallituksen välillä poistuu, jos tai kun EU:n tekeillä oleva uusi perustuslaillinen sopimus tulee voimaan. EU-asiantuntija ja eurovaaliehdokas Alexander Stubb (kok) uskoo, että uuden perustuslain myötä presidentti joutuu luopumaan ulkopoliittisesta vallastaan ja samalla osallistumisesta EU:n huippukokouksiin.

Stubbin mielestä perustuslaillisen sopimuksen valmistumisen jälkeen ei ole yhtään juridista tai poliittista syytä, miksi presidentin pitäisi osallistua Eurooppa-neuvoston kokouksiin eli huippukokouksiin.

- Eurooppa-neuvostosta tulee virallinen instituutio, eräänlainen pääministerien neuvosto. Lisäksi EU:sta tulee oikeushenkilö. Kun pilarirakenne poistuu, on vain EU:n ulkopolitiikkaa, Turussa tiistaina vieraillut Stubb perustelee.

Mitä tämän jälkeen presidentti tekisi Eurooppa-neuvostossa?

- Ei yhtään mitään, Stubb vastaa.

Stubbin mukaan kehitys kulkee siihen suuntaan, että valtionpäämiesten valta kutistuu. Tähän suuntaan pitäisi hänen mielestään Suomessakin edetä. Presidentiltä pitäisi Stubbin mielestä poistaa pienikin ulkopoliittinen valta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Suomeen sopii erinomaisesti henkilö, joka edustaa meitä ulospäin. On aivan erinomaista, että presidentti puuttuu globalisaation ongelmiin. Siihen ei kuitenkaan tarvita ulko- ja turvallisuuspoliittista valtaa, Stubb toteaa.

Stubb sanoo olevansa optimisti ja uskovansa perustuslaillisen sopimuksen syntyyn. Hänen mielestään EU tarvitsee nyt positiivisen signaalin.

- Vakaussopimuksen vaikeudet, Irakin kriisi, Ruotsin Emu-äänestys, perustuslaillisen sopimuksen jumiutuminen joulukuussa, isojen ja pienten ristiriita ja laajentumisen aiheuttamat pelot askarruttavat monia. Uskon, että perussopimuksesta lähtee myönteinen aalto.

Stubb on huolissaan Britannian kansanäänestyksestä tulevasta perussopimuksesta. Euroopan integraatio on hänen mielestään saavuttanut pisteen, jossa tulisi miettiä, miten perussopimukset hyväksytään.

Yksi vaihtoehto on jatkaa nykyiseltä, hallitusten välisten konferenssien pohjalta. Stubbin mukaan tämä tarkoittaisi aina pienintä yhteistä nimittäjää.

- Noin 305 000 asukkaan Malta voisi näin estää 450 miljoonan asukkaan EU:n päätöksenteon. Ei kovin demokraattista.

Toinen vaihtoehto olisi federalistinen malli, jossa sopimuksista päätetään jollakin enemmistöllä, esimerkiksi kaksi kolmasosaa jäsenmaista ja väestöstä.

- Sitten on vielä kolmas vaihtoehto eli ydin-Eurooppa. Jos jokin valtio ei hyväksy uutta perussopimusta, niin se on sitten näkemiin. Olet joko mukana tai et, Stubb sanoo.