Uutiset

Tinamyrkkyjen selvittämiseen
luvassa mullistavia menetelmiä

TS/Saara Pelkonen
TS/Saara Pelkonen

HEIKKI KAUHANEN

Vesistöjen pohjakerrostumiin kasautuneiden tinamyrkkyjen pitoisuuksien mittaamiseen saadaan kenties jo loppuvuodesta nykyistä edullisempia ja nopeampia menetelmiä.

Näin uskoo tutkija, filosofian maisteri Masa Tamminen Turun yliopiston biokemian laitokselta. Hän on saanut uuden sensorin kehittämiseen 11 000 euron apurahan Suomen kulttuurirahastolta.

Tinamyrkkynä tunnettua tributyylitinaa (TBT) on käytetty vuosikymmenien ajan laivojen pohjamaaleissa. Tinamyrkyn avulla on pystytty estämään pieneliöiden kiinnittyminen laivojen pohjaan.

- Nykyinen pitoisuuksia tutkiva menetelmä on hyvin kallis. Hinta on 150-200 euroa näytteeltä. Lisäksi se on hidas jo monivaiheinen. Uusi menetelmä on paljon halvempi, ja vastauksen saa parissa tunnissa, Tamminen kertoo.

Tinamyrkkyä voidaan selvittää mittaamalla näytteeseen lisättyjen sensoribakteerien tuottama valon määrä. Turun yliopiston biokemian laitoksella vastaavanlaista tutkimusmenetelmää on kokeiltu muiden raskasmetallien määrittämiseen hyvin tuloksin.

- Uskon, että samaa menetelmää voidaan kokeilla myös tributyylitinapitoisuuksien mittaamiseen.

Vesistöjen tinamyrkkypitoisuuksia on mitattu Suomessa vain muutamissa kohteissa. Korkeita pitoisuuksia on mitattu myös Turun sataman edustalla. Tributyylitinaa on löydetty Turun Wärtsilän korjaustelakan edestä kahdeksankertainen määrä nykyisiin raja-arvoihin verrattuna.

Tributyylitinan ylin raja-arvo on Suomessa 200 mikrogrammaa kuivassa sedimenttikilossa. Ympäristöministeriö laatii parhaillaan uusia raja-arvoja.

Masa Tamminen uskoo, että testausten kehittymisen ja edullisuuden myötä tinamyrkkytestauksia voidaan laajentaa huomattavasti laajemmalle alueelle.