Uutiset

Alistetun islamilaisnaisen kuvalla
oikeutetaan valloituksia

Lännessä levitetty kuva alistetusta islamilaisesta naisesta on ollut perusteena ulkomaiden puuttuessa esimerkiksi Afganistanin asioihin, sanoo tutkija Susanne Dahlgren . Hän oli yhtenä puhujana eduskunnassa maanantaina pidetyssä Islam ja arabimaailman kuvat mediassa -seminaarissa.

- 'Musliminainen' on kehitysmaiden kaikista naisista kaikkein alistetuin, vastentahtoisesti peitetty, neljän seinän ja burkhan sisään suljettu, sukuelimiltään silvottu. Hänen liikkumistaan on rajoitettu, ja hän on vaarassa tulla kunniamurhatuksi milloin hyvänsä oman isänsä tai veljensä kädestä, jos ylittää vähänkin rajoja, Dahlgren luonnehtii länsimaissa yleisesti vallalla olevia käsityksiä.

Huntu tai huivi taas katsotaan Dahlgrenin mukaan lännessä monesti islamilaisen naisen aseman tunnukseksi. Jopa niin, että islamilaisuuteen kääntyneet suomalaisnaiset ovat ryhtyneet käyttämään Lähi-idän kaupungeissa 1970-luvulta yleistynyttä vaatepartta, johon kuuluu huivi hiusten ja kaulan peittona sekä löysä, ranteisiin ja nilkkoihin ulottuva ulkovaate.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Koraanissa ei ole jaetta, joka kehottaisi naisia peittämään kasvonsa tai edes päänsä, Dahlgren huomauttaa. Asumääräysten esittäjät ovat hänen mukaansa tulkitsijoita, jotka ovat usein tiukan linjan islamistisia liikkeitä. Hän muistuttaa, että tällaisilla ryhmillä on myös miehille asumalli: leukaparta ja pieni päälakihattu ja löysä kaapu.

- Nämä ryhmät selittävät, että naisten ja miesten asumallit ovat profeetta Muhammedin elinaikana käytettyjä. Mutta kukapa tätä on nykyisin todistamassa, Dahlgren sanoo.

Stereotypian vaarat

Dahlgrenin tavoin useat seminaarin puhujat totesivat, että suomalaisessa mediassa esiintyy paljon stereotyyppistä luokittelua islamilaisuudesta. Huivin käytön todettiin monissa maissa johtuvan pikemminkin paikallisista oloista, esimerkiksi hiekkamyrskyistä, kuin uskonnosta.

Dahlgren toteaa, että maailmassa asuu miljardi muslimia. - Edes yhden maan tai kaupungin sisällä ei voi yleistää mitään 'musliminaista'.

- Oma antropologinen tutkimukseni sijoittuu Adeniin Arabian niemimaalla, eikä edes saman yhteiskuntakerrostuman sisällä voi yleistää, Dahlgren sanoo.

Musliminainen esitetään Dahlgrenin mukaan lännessä usein paitsi uhrina myös kapinoijana omaa kulttuuriaan vastaan. - Tällaisen mielikuvan katsotaan sitten lännessä antavan oikeutuksen tuputtaa länsimaisia arvoja maahan kuin maahan.

- Tässä alistettu-silvottu-vaiennettu-kuvassa lähdetään siitä, että islamilainen nainen on aina uhri. Näkemys kieltää häneltä oman toimijuuden, sanoo Dahlgren ja kysyy: - Millä oikeudella me sanomme, mitä kukin on?

- Kolonialistista mentaliteettia voi kuvata niin, että se pyrkii dominoimaan alistussuhteessa olevaa objektia määrittelemällä tämän ja toisaalta vaientamalla, Dahlgren tähdentää.