Talous

Nokian osakkeilla olisi maksanut KOP:n luottotappiot moneen kertaan

LEHTIKUVA<br />Kansallispankki ei kaatunut luottotapioihin vaan lamaan, sanoo professori Markku Kuisma (kesk.). KOP:n historiasta kertovan kirjan julkaisutilaisuudessa olivat paikalla pankin kriisivuosien avainhahmot eli Pentti Voutilainen (vas.) ja Tauno Matomäki.
LEHTIKUVA
Kansallispankki ei kaatunut luottotapioihin vaan lamaan, sanoo professori Markku Kuisma (kesk.). KOP:n historiasta kertovan kirjan julkaisutilaisuudessa olivat paikalla pankin kriisivuosien avainhahmot eli Pentti Voutilainen (vas.) ja Tauno Matomäki.

Markus Pirttijoki

Kansallispankki oli yksi Nokian suurimmista omistajista 1990-luvun alussa lähes kymmenen prosentin osuudellaan. Talousvaikeuksiin ajautunut pankki myi osakkeensa 1992 ja kääri niistä parinsadan miljoonan markan voiton.

Myöhemmin päätöstä on pidetty käsittämättömänä tekona, taitamattomuuttaan luhistuneen pankin typeryyksien kruunun kirkkaimpana jalokivenä.

Tähän tapaan kirjoittaa professori Markku Kuisma Kansallis-Osake-Pankin historian toisessa osassa, joka julkistettiin Helsingissä maanantaina. Teos esiteltiin samassa Kämpin salissa, jossa KOP perustettiin vuonna 1889.

Jälkiviisaat voivat laskea, että tuon Nokia-salkun arvo olisi ollut vuosituhannen taitteessa noin sata miljardia markkaa, minkä rinnalla pankin miljarditappiot eivät tunnu miltään.

- Nokian osakkeiden myymistä oli lähdetty pankissa valmistelemaan osittain myös sellaisin tavoittein, että ( Jaakko ) Lassilan pääjohtajakauden viimeisen vuoden tuloksesta saataisiin siedettävän näköinen, Kuisma kirjoittaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hänestä Kansallispankin ei olisi ollut pakko ollut luopua Nokiastaan eikä varmasti olisi sitä tehnyt, jos olisi tiennyt niiden tulevan arvonkehityksen. Tuohon aikaan Nokiaa pidettiin kuitenkin "henkitoreissaan huojuvana riskikasaumana".

- KOP:n Nokiasta irtautumiselle näytti olleen tuossa tilanteessa pätevät perusteet, Kuisma toteaa.

SYP:n olisi saanut miljardilla markalla

KOP:n Nokia salkku oli perua 1980-luvun lopun ns. Kouri-kaupoista, jotka liittyivät kahden pankkileirin väliseen valtataisteluun.

KOP oli valtuuttanut sijoittajat Pentti Kourin , Peter Fryckmanin ja Hannes Kulvikin yhtiöineen tekemään kauppoja muun muassa Pohjolan, Yhdyspankin, Sammon, Sponsorin, ja KOP:n osakkeilla.

Nokian osakkeet KOP osti suursijoittaja George Sorosilta , joka oli alkanut pelata suomalaisilla teollisuusosakkeilla 1980-luvun alkupuolella ja halusi myöhemmin niistä eroon. KOP koki velvollisuudekseen olla aktiivinen ostaja, jotta pörssissä riittää liikettä ja kansainvälisillä sijoittajilla kiinnostusta jatkossakin.

KOP käynnisti myös erityisen Sypover-ohjelman, jonka tarkoituksena oli lopulta kaapata Yhdyspankki . Salaisten laskelmien mukaan temppu olisi onnistunut yllättävän halvalla, noin miljardilla markan lisäpotilla. Laskelman laati sijoituspankin osastopäällikkö Jukka Niemi , joka esitteli sen esimiehelleen Jukka Härmälälle.

Kansallispankissa laadittiin myös tarkemmat laskelmat siitä, kuinka paljon osakkeita todella tarvitaan.

Sypover-muistiota varten tutkittiin Yhdyspankin omistuspohjaa ja omistajien käyttäytymistä yhtiökokouksessa. Kävi ilmi, että turvalliseen 60-70 prosentin enemmistöön yhtiökokouksessa riittää 40 miljoonaa Yhdyspankin A-osaketta, jolla olisi saanut noin 20 prosenttia yhtiön äänistä.

KOP kaatui lamaan - ei luottotappioihin

Kourin, Fryckmanin ja Kulvikin käyttö bulvaaneina kuitenkin kiinnitti pankkitarkastuksen huomion, ja KOP alkoi olla pinteessä. Kävi ilmi, että satojen miljoonien luotot oli myönnetty ilman kunnollisia vakuuksia. Pankin johto selitti tekojaan valheellisesti tai sulki suunsa pankkisalaisuuteen vedoten.

- Tällaisessa toiminnassa sinänsä ei ollut mitään uutta. Uutta oli se, että asia tuli julkisuuteen ja sen mittasuhteet olivat niin suuret. Pankin ongelmaksi muodostui, että se jäi kiinni siitä mistä sitä syytettiin, eli valheesta, Kuisma totesi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Ei pidä jäädä kiinni, jos tekee tällaista. Tai jos jää kiinni, pitää heti kertoa totuus avoimesti, historioitsija totesi 16 vuoden takaisesta tapahtumasta.

Pankkikriisi oli laman seuraus

Vaikka Kansallispankin historiassa suurin mielenkiinto osuu 1980-luvun loppuun ja 1990-luvun alkuun, teos kuvaa pankin ja maamme pankkijärjestelmän historiaa 1940-luvulta lähtien.

Kansallispankki kaatui Yhdyspankin syliin 1995.

Kuisma korostaa, että syynä eivät olleet 1990-luvun alkupuolella syntyneet yli 12 miljardin markan luottotappiot, vaan lama.

- Pankkikriisi oli laman seuraus, ei syy. Jos lamaa ei olisi tullut, Kouri-kaupan tekijät olisivat olleet suuria voittajia. Pitkällä ajalla sijoitukset olisivat olleet erittäin tuottoisat, Markku Kuisma totesi.