Talous

Maatilayrittäjän kompastuskivet
ovat markkinointi ja hinnoittelu

TS/Mari Männistö<br />Nautelan viljatilan emäntä Merja Jokila järjestää kartanossaan juhlapalveluja. Oma yritys tuo mukavan lisän, mutta pääosassa on edelleen maanviljely.
TS/Mari Männistö
Nautelan viljatilan emäntä Merja Jokila järjestää kartanossaan juhlapalveluja. Oma yritys tuo mukavan lisän, mutta pääosassa on edelleen maanviljely.

LIISA ENKVIST

Maatilayrittäjän ongelmaksi muodostuu usein markkinointi. Kuten monilla muillakin pienyrittäjillä, on maatilayrittäjällä erilaisiin yhteismarkkinointihankkeisiin mukaan pääsy elinehto. Myös hinnoittelu tuottaa ongelmia useille maatilojen pienyrittäjille.

- Toisaalta maalla tilat ja maa ovat halpoja, joten ne eivät kaupunkien tapaan muodostu suureksi kustannustekijäksi, sanoo Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Anna-Liisa Ristisuo.

Maaseudun yrittäjyydessä naisilla on erityisen tärkeä rooli. Karjatilat työllistävät poikkeuksetta myös tilan emännät kokoaikaisesti, mutta viljatiloilla tilanne on toinen. Yleisesti ottaen vasta noin 60-150 hehtaarin viljatila työllistää tilan emännän. Näitä pienemmillä tiloilla emännistä noin 75 prosenttia käy tilojen ulkopuolella töissä ja loput, eli 25 prosenttia ovat valinneet yrittäjyyden.

Naiset maatilojen toimitusjohtajiksi

Yhteensä maassamme on noin 60 000 maatilapohjaista yritystä, joista suurin osa on naisten perustamia. Yritykset tarjoavat esimerkiksi maaseutumatkailua, pito-, ravintola- ja juhlapalveluja ja luontovaelluksia. Myös erilaisia käsityö- tai elintarvikeyrityksiä löytyy runsaasti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Kynnys yrittäjäksi ryhtymiseen on maaseudullakin usein korkea. Eniten pelätään sitä, että jollakin tavalla epäonnistutaan. Naiset ovat epävarmoja siitä, osaavatko he hallinnoida yrityksen paperisotaa, vaikka tekevät sitä maatiloillaan niin runsaasti, että mielestäni nimitys toimitusjohtaja olisi aivan sopiva monelle emännälle, Ristisuo sanoo.

Puhelin ja internet takaavat hyvät yhteydet nykyisin kaikkialle, mutta maaseudulla yritysten logistiikan järjestäminen on kalliimpaa kuin kaupungissa ja asiakkaat yleisesti kauempana. Sen sijaan verkostoituminen ei enää tuota hankaluuksia, sillä maaseudulla on jo niin paljon pienyrittäjiä.

- Määrä on kasvanut runsaasti aina 1980 -luvulta lähtien. Yrittäjien yhteistyö on erityisen tärkeää esimerkiksi käsityöalalla, jossa on olennaista saada useita erilaisia tuotteita saman katon alle myytäväksi, Ristisuo muistuttaa.

Puhelinluettelo auttaa alkuun

Yrittäjyys tarjoaa monelle emännälle myös mahdollisuuden työllistyä kotona ja samalla pitää silmällä tilaa ja lapsia. Tämä oli päämääränä muun muassa ruskolaisella Arja Naumasella , jonka yhden naisen Maalaisleipomo Naumasen tuotteilla olisi enemmän kysyntää kuin mitä yksi ihminen voi vuorokaudessa tehdä.

- Yrittäminen alkoi sillä tavalla, että otin puhelinluettelon käteen ja aloin soitella. Menestystuote on nyt käsintehty karjalanpiirakka, joita tilataan vaikkapa juhliin suuria määriä tai viedään tuliaisiksi Ruotsiin.

Maaseutuyrittäjälle erilaiset kesätorit ja tapahtumat ovat tärkeitä paikkoja, joista saattaa herua asiakassuhteita myös pidemmäksi ajaksi.