Uutiset

"Hoitotakuun rahoitusvastuuta
ei saa sysätä yksin kunnille"

LEENA KORJA-KASKIMÄKI

Onnistunut tonttipolitiikka, uudet työpaikat ja veroa maksavat kuntalaiset sekä hallitut toimintakulut tekevät Turun talousjohtajan Matti Wendelinin mielestä kaupungin tilinpäätöksestä kohtuullista katseltavaa jatkossakin.

Wendelinin mukaan tosiasia on, että toimintakulut kasvavat lähivuosina. Hän paheksuu valtion kaavailuja jättää hoitotakuun rahoitusvastuu ensi vuonna kokonaan kuntien harteille. Sairaanhoitopiirit toteuttaisivat hoitotakuun, kunnille jäisi vain maksumiehen rooli.

Väestön vanhentuessa myös peruspalveluita tarvitaan aiempaa enemmän. Raha ei riitä kaikkeen, joten syntyy tarve nipistää menoja jostain muualta.

- Hallituksen uuden peruspalveluohjelman mukaan kuntien toimintamenojen kasvun tulisi jäädä alle neljän prosentin. Turussa luku on viiden, kuuden prosentin välillä. Toimintakulujen kasvua pitää peilata väestönkasvuun. Jos kaupungin väestö olisi kasvanut merkittävästi, kasvu olisi ymmärrettävää, mutta nykyisellä väestönlisäyksellä toimintakulujen kasvu on liian suurta, Wendelin pohtii.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Korkeampi vero veisi kilpailukyvyn

Turku nosti viime vuonna veroprosenttiaan 17,5 prosentista 18:aan. Wendelinin mielestä veroprosentti on nyt sillä tasolla, ettei sitä voi lähivuosina nostaa.

- Nostamalla veroprosenttia vähentäisimme seudullista kilpailukykyämme.

Talousjohtajan mukaan veroprosenttia voidaan teoreettisesti kyllä laskea, mutta tulevat uudet kuntien tehtävävelvoitteet rahoituksineen eivät käytännössä tällaista mahdollista.

Turulla on velkaa jokaista kaupunkilaista kohti 600 euroa. Wendelin pitää velkaantumismäärää kohtuullisena, mutta muistuttaa, että tulevien velvoitteiden takia velkamäärä varmasti kasvaa tulevaisuudessa, mikäli kaupunki ei myy suunniteltua enemmän omaisuuttaan.

Tällaisesta ei kuitenkaan ole edes keskusteltu.

Kaupunki käy parhaillaan keskusteluja yksityisistä rahoitus- ja kumppanuusmalleista, joita voitaisiin käyttää rakennettaessa mm. uusia päiväkoteja, kouluja ja vanhainkoteja. Kun kiinteistö rahoitettaisiin yksityisrahoitusmallilla, kaupungin ei tarvitsisi ottaa vastuutta kiinteistöstä koko sen elinkaaren ajaksi. Samalla kiinteistöjen ylläpidon riskit jaettaisiin uudella tavalla.

- Päätöksiä tällaisen mallin käyttämisestä ei toistaiseksi ole vielä tehty, Wendelin korostaa.

Suurten kaupunkien väliseen tilinpäätösvertailuun talousjohtaja suhtautuu pienin varauksin.

- Helsingissä ja Tampereella energialaitokset ovat liikelaitoksia, joiden pääsääntöisesti hyvät rahoitusvirrat näkyvät kaupungin tuloslaskelmassa. Turussa energialaitos on yhtiö, jonka menestys näkyy rahoitustuloina kaupungille. Tämä heikentää vertailtavuutta isojen kaupunkien kesken, Wendelin huomauttaa.