Uutiset

Vuosikatteet putosivat koko maakunnassa

ULLA MATTSSON

Varsinais-Suomen kuntataloudessa palattiin viime vuonna arkeen. Edellisen vuoden rästitilitysten lihottama vuosikate putosi alle puoleen verotulojen hiipuessa. Joka viidennessä kunnassa tulot eivät riittäneet edes juokseviin menoihin, tosin negatiivisen vuosikatteen kunnissa asui vain seitsemän prosenttia varsinaissuomalaisista.

Vuosikatteen painotettu keskiarvo on hiukan talven ennakkotietoja parempi: 212 euroa asukasta kohden, yhteensä alle sata miljoonaa euroa. Viime vuonna päästiin 220 miljoonaan euroon, runsaaseen 500 euroon/asukas. Kuntaliiton arvion mukaan koko maan katekeskiarvo olisi 230 euroa asukasta kohden.

Vain Uudessakaupungissa, Iniössä, Somerolla, Särkisalossa ja Oripäässä vuosikatteet olivat vuotta 2002 parempia. Oripäässä ja Uudessakaupungissa tilinpäätöstä paransi harkinnanvarainen rahoitusavustus. Oripää sai harkinnanvaraista 170 euroa asukasta kohden, Uusikaupunki 120. Oripään vuosikatteeksi muodostui 280 euroa/asukas, Uudenkaupungin 249.

Tasaus kevensi Askaisten tuskaa

Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli kymmenen. Pahiten pakkaselle jäi Askainen harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta huolimatta. Viimeisen viivan alle jäi miinusta eli alijäämää 22 kunnan tilinpäätöksessä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Ilman harkinnanvaraista tilanne olisikin ollut katastrofi, huokaa kunnanjohtaja Pekka Määttänen. Runsaan 100 000 euron miinuskate olisi tuplaantunut.

Selityksiä ovat: Raision sairaalan käyttö ylitti arvion ja veroennakkoja perittiin takaisin. Kuumin kysymys on kuitenkin Merimaskun, Lemun ja Askaisten yhteinen vanhainkoti Mäntykoti.

- Sinne on muodostunut 270 000 euron ylijäämä, Askaisten osuus olisi 126 000 euroa. Kuntayhtymä ei ole kuitenkaan palauttanut ylijäämä vaan tehnyt investointivarauksen. Perussopimuksen mukaan ylijäämää ei edes pitäisi syntyä, sillä perittäväksi on sovittu omakustannushinta, Määttänen selittää.

Suurimman vuosikatteen kirjasi viime vuonna piskuinen Iniö. Yli 400 euroon asukasta kohden pääsivät Somero, Särkisalo, Korppoo ja Dragsfjärd. Verotulontasauksen maksaja on kärkikunnista vain Särkisalo, jolla lisäksi on myös varsin alhainen verotaso, 17,25 prosenttia.

Salon seudulla niukat katteet

Suurin muutos tapahtui Salon kohdalla, joka viime vuonna kirjasi noin tuhat euroa pienemmän vuosikatteen kuin edellisvuonna. Selityksenä verotulojen raju pudotus ja hyvien vuosien muistona superkova verotulotasaus: 1000 euroa asukasta kohden eli 24,6 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Turun tasaus oli 124 euroa asukasta kohden, 26,7 miljoonaa euroa ja Naantalin 562 euroa asukasta kohden, 7,4 miljoonaa euroa.

Taloudeltaan pitkään maakunnan vahvimpana pullistellut Salon seutu hiipui viime vuonna pahasti. Miinuskatteet tekivät Halikko, Pertteli, Kiikala ja Suomusjärvi. Seutukunnan vuosikate putosi alle sadan euron/asukas.

Vahvin seutukunta oli Turun seutu, jossa keskikate oli lähes noin 240 euroa asukasta kohden. Pudotus edellisvuoteen oli kuitenkin roima, 350 euroa.

Turunmaan kunnat ovat saaneet taloutensa takavuosia paremmalle tolalle. Esimerkiksi suurissa vaikeuksissa pitkään ollut Dragsfjärd on saanut menonsa ja tulonsa tasapainoon. Myös Vakka-Suomi pääsee yli maakunnan keskiarvon.

Verotulot hupenivat

Heikkenevien vuosikatteiden perusselitys oli tällä tilinpäätöskierroksella verotulojen hiipuminen: verotuloja kertyi noin 70 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Kolme neljästä kunnasta sai verotuloja vuotta 2002 vähemmän ja niissäkin kunnissa, joissa kasvua oli, se jäi varsin vähäiseksi. Eniten sai muuttovoittoinen Piikkiö, 0,7 miljoonaa euroa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tulojen vähenemistä selittivät ainakin kolmanneksen leikkaus kuntien yhteisövero-osuudesta, verovähennysten lisäykset ja tilitysten ajoitukset.

Turun verotulot pienenivät 27,5 miljoona euroa, Naantalin 12,7 miljonaa ja Salon 11 miljoonaa.

Tulojen väheneminen näkyy myös kuluvan vuoden verotulotasauksissa, tasausraja on laskenut ja tasausta on useimmissa kunnissa odotettavissa viime vuotta vähemmän.

Vastaavasti maksajien taakka kevenee: esimerkiksi Salo maksaa tänä vuonna 17,8 miljoonaa, Naantali 2,7 ja Turku 21,5 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin tasaus putoaa 4,8 miljoonasta 0,6 miljoonaan.

Velkaantuminen kohtuullista

Kunnat eivät juurikaan velkaantuneet lisää viime vuonna. Viidennes kunnista joutui lainaamaan lisää, mutta monet myös maksoivat lainojaan pois. Joka seitsemäs kunta oli käytännössä täysin velaton.

Vain seitsemän kuntaa ylitti maan velkakeskiarvon, joka on noin tuhat euroa asukasta kohden.

Joka viidennellä kunnalla on taseessaan enemmän saatavia sekä rahaa arvopapereissa ja pankkitileillä kuin vierasta pääomaa.

Veroprosentin nosto paransi tilinpäätöstä Turussa, Loimaan kaupungissa ja kunnassa, Karinaisissa, Alastarolla ja Yläneellä.