Uutiset

Sosiaaliavun raju leikkaus ajaa
romanit epätoivoisiin tekoihin

TS/AFP<br />Sosiaaliuudistus aiheutti Slovakiassa maaliskuun alussa romanimielenosoituksia, joihin hallitus vastasi mittavilla poliisivoimilla. Maassa kytee yhä sosiaalinen levottomuus. Pelkona on, että romaniväestön maastamuutto vain kiihtyy.
TS/AFP
Sosiaaliuudistus aiheutti Slovakiassa maaliskuun alussa romanimielenosoituksia, joihin hallitus vastasi mittavilla poliisivoimilla. Maassa kytee yhä sosiaalinen levottomuus. Pelkona on, että romaniväestön maastamuutto vain kiihtyy.

MARITA VIHERVUORI

Lännessä romaneihin yhdistetään värikäs mustalaiskulttuuri, mutta uudet EU-kansalaiset merkitsevät myös mittavaa sosiaalista ongelmaa. Kyprosta ja Maltaa lukuunottamatta uudet jäsenet ovat entisiä sosialistimaita, joissa romanit ovat järjestelmänmuutoksen väliinputoajia. Pahin on tilanne Slovakiassa, jossa romaneja on asukaslukuun nähden ylivoimaisesti eniten.

- EU:n laajentumisen myötä romaneista tulee unionin suurin vähemmistö, sanoo Itävallan vihreiden vähemmistövaltuutettu TeresiaStoisits.

Unionin laajentuminen toukokuun ensimmäisenä päivänä tuo EU:hun arviolta 2-3 miljoonaa romania. Romanien määrä ei näy väestönlaskennoissa. Sen mukaan 5,4 miljoonan asukkaan Slovakiassa on vaivaiset 90 000 romania, vaikka Euroopan romanien ihmisoikeusjärjestöjen katto-organisaatio Rotua National Congress, RNC, arvioi määrän puoleksi miljoonaksi.

Asiantuntijoitten mukaan kolmannes Slovakian romaneista eli 150 000 ihmistä elää sanoinkuvaamattomassa kurjuudessa. Maassa on 620 romani-ghettoa "osadya", joitten asumukset ovat äärimmäisen alkeellisia: itse kyhättyjä jätelautamajoja, hylättyjä rautatievaunuja tai purkukypsiä taloja, seinien reiät ja ikkunat on paikattu muovilla. Maaseudun hökkelikylissä ei ole kunnallistekniikkaa, ja asukkaat ovat käytännössä koululaitoksen ja terveydenhoidon ulkopuolella. Työttömyys on 90-100 prosenttia. Ainoat tulot ovat sosiaaliapu ja lapsilisät.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

EU toivoi Slovakian ratkaisevan romaniongelmansa ennen jäsenyyttä, mutta toisin kävi. Syrjintä on samanlaista kuin ennenkin, mutta viime vuoden lopulla Slovakian parlamentti hyväksyi lisäksi uudistuksen, jolla sosiaaliapua leikattiin rajusti. Uudistus astui voimaan maaliskuun 1. päivänä. Sitä ennen kahdeksanpäinen perhe sai 308 euroa kuukaudessa avustusta, nyt summa on kutistunut 104 euroon.

Romanien vastaus oli ryöstely. Slovakiassa puhkesi maaliskuun alussa romanilevottomuuksia, joihin hallitus vastasi mittavilla poliisivoimilla. Tällä hetkellä on hiljaista, mutta pinnan alla kytee. On selvää, että monet romanit näkevät yhdeksi ratkaisuksi maastamuuton. Sitä EU-jäsenyys tulee helpottamaan. RNC:n johtokunnan puheenjohtaja Rutko Kawczynski varoittaa massiivisesta Slovakian romanien exoduksesta.

Rasistinen syrjintä koulutuksessa ja työnsaanissa tekee Slovakian romaniongelmasta eurooppalaisen ihmisoikeusongelman, vaikka se on alueellinen jopa Slovakiassa. Murheet keskittyvät kolmeen Itä-Slovakian piirikuntaan: Presov, Kosice ja Banska Bystrica. Myös korkein työttömyysprosentti on tällä alueella.

Perinteiden katoaminen

Vanhassa maatalousyhteiskunnassa kiertävillä romaneilla oli paikkansa. Heidän saapumistaan kylissä odotettiin. Romanit olivat kengitysseppiä ja korjasivat samalla rikkinäiset rattaat, he kuohitsivat hevoset ja toimivat sadonkorjuun aikaan tilapäisenä työvoimana. Myös paikoilleen asettuneilla romaneilla oli tehtävänsä kyläyhteisössä seppinä, kattilanpaikkaajina, veitsenteroittajina, keraamikkoina.

Sosialismi tappoi romanien vuosisataiset elinkeinot. Itsenäiset talonpojat olivat tarvinneet romaneja, kolhoosit eivät. Niitten tarvitsemat työkalutkin valmistettiin ja huollettiin tehtaissa, mikä hävitti myös romanien harjoittamat käsityöammatit. Sosialismi teki romaneista kansalaisia muiden joukkoon, mutta sen suosima raskas teollisuus vei heidän kulttuuriltaan pohjan.

Romanien sopeuttaminen uuteen yhteiskuntaan tapahtui rajusti. Heidän asutusalueensa jyrättiin maantasalle. Koska sosialismissa jokainen työskenteli, myös romaneille osoitettiin työpaikka ja heidän pantiin asumaan kaikkialle nouseviin kerrostalotaajamiin. Heidän klaaniyhteiskuntansa murskattiin sijoittamalla klaanien jäsenet eri puolille maata.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Romaneja ei vainottu. Sosialismissa ei tarvinnut pelätä skinheadeja. Mutta tasa-arvoisuus merkitsi oman kulttuurin menettämistä. Romaneja ei tunnustettu vähemmistöksi, jolla oli oma kielensä, kulttuurinsa ja perinteensä. Romanien kieltä ei opetettu kouluissa eikä sitä voinut käyttää virastoissa.

Osa romaneista sopeutui sosialistiseen järjestelmään ja sai jopa koulutuksen yliopistoa myöten. Hinta oli omasta kulttuurista luopuminen. Osa työskenteli tehtaissa, ja osa yritti jatkaa vaeltavaa perinteistä elämäänsä. Mutta kun vaeltajia käyttänyt kyläyhteisö oli kuollut, he olivat tarpeettomia. Niin he asettuivat asutuskeskusten laidoille kyhäämiinsä hökkelikyliin.

Vuodesta 1977 romaneja ryhdyttiin sterilisoimaan. Heidän suuri lisääntyvyytensä ei sopinut sosialismillekaan. Jos romani joutui sairaanhoitoon, hänet sterilisoitiin sivutuotteena. Terveille valehdeltiin, että operaatio vaikutti vain muutaman vuoden ja siitä sai huikean 30 000 kruunun hyvityksen.

Sosialismin romahduksen myötä sen suosima raskas teollisuus joutui vaikeuksiin. Ensimmäiset uhrit olivat ammattitaidottomat romanit.

- Kommunismin aikaan 84 prosentilla romaneista oli työpaikka. Käänteen jälkeen romanit irtisanottiin ensimmäisinä, koska he olivat kouluttamattomia aputyöläisiä. Nykyaikainen teknologia ei tarvitse sellaista työvoimaa, sanoo Ratislav Pivon Inforoma-nimisestä järjestöstä.

Sosialismissa romanit menettivät perinteisen yhteisönsä, avautumisen jälkeen meni jopa sosialismin tarjoama kolhoosi- ja tehdastyöläisen paikka.

Lunik IX Kosicessa

Kuuluisin romanien asuinalueista on Lunik IX. Se ei ole maaseudun hökkelikylä vaan Kosicen laidan kerrostaloalue. Lunik IX on Euroopan suurin romanighetto, jonka asukasmäärän sosiaalityöntekijät arvioivat vaihtelevan 4 000-6 000 välillä.

Lunik IX:n tarkkaa syntyhistoriaa ei kukaan muista. Alunpitäen alue todennäköisesti rakennettiin paikalliselle virkamiehistölle, poliiseille ja upseereille. Mutta pormestari Rudolf Schuster muutti kehityksen suunnan.

Kosicen kaunis ja kuuluisa keskusta oli tuhoutumassa. Sen rakennukset omistaneet saksalaiset oli karkotettu ja unkarilainen sekä slovakialainen porvaristo kaikonnut.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Rappeutuvissa taloissa asui romaneja. Viime hetkellä Schuster päätti pelastaa tämän helmen ja kärräsi romanit Lunik IX:ään. Näin syntyi romanislummi.

Romanit eivät viihtyneet. Aluksi he eivät muuttaneet lainkaan ylimpiin kerroksiin, sillä he eivät olleet tottuneet enempää asumaan ylhäällä kuin niin suurena yhteisönä. Kaupunkikulttuuri, jossa naapuria ei edes tunneta, ei ollut romaneille tuttu. Heidän perinteeseensä kuului likeiset suhteet yhteisön jokaiseen jäseneen.

Lunik IX:ssä työttömyys on korkea, muttei yhtä huimaava kuin maaseudulla. Siitä huolimatta myös Lunik IX elää sosiaaliavusta.

- Meillä menee huonosti. Työtä annetaan vain paremmille ihmisille, ei sellaisille kuin me. Pääministeri valehtelee. Ei meille missään anneta työtä, ei kukaan ota romania, sanoo Tomas Horvath , neljän lapsen isä.

Poliisi Herman Kovasc ei ole samaa mieltä. Hänen mukaansa sosiaaliavun leikkaaminen oli oikein. Horvath sai sosiaaliapua 70 prosenttia hänen palkkansa verran.

- Romanit sanovat aina, että he haluaisivat työskennellä. Mutta eivät he ole koskaan tehneet työtä eivätkä tule tekemään. Kaikkialla maailmassa mustat työskentelevät valkoisten hyväksi, mutta meillä on päinvastoin. Slovakia on ainoa maa, jossa valkolaiset työskentelevät tummien hyväksi.

- Romanit tuntevat itsensä toisen luokan kansalaisiksi, vähäarvoisiksi, syrjään työnnetyiksi, sanoo rautatievaunussa kasvanut Pivon ja vastustaa käsitystä, jonka mukaan romanit ovat ansainneet köyhyytensä, koska tuhlaavat kuukausirahansa muutamassa päivässä.

- Kaikki köyhät ihmiset haaveilevat olevansa joskus rikkaita. Palkkapäivänä hän on joku. Hän voi mennä ostamaan kymmenen kiloa lihaa ja nauttia myyjän arvonantoa. Monille tämä lyhyt arvostuksen tunne on tuhlatun rahan arvoinen. Romani voi kolme päivää tuntea olevansa ihminen.

Kohtalona erikoisluokka

Romanilapset joutuvat järjestään erikoisluokille. Viranomaisten mukaan kysymyksessä on kieliongelma. Monissa perheissä puhutaan vain romania, slovakiankielen taitamattomuus on "ylitsepääsemätön este". Romanit näkevät asian toisin, järjestelmällisenä syrjintänä.

- Onneksi minun kylässäni ei ollut liikaa romanilapsia. Muutama luokalla siedetään. Mutta jos määrä nousee kolmannekseen tai puoleen, romanit pannaan erikoisluokalle, selittää ylioppilastutkinnon suorittanut Maria Hornikova , joka työskentelee sihteerinä romanien uutistoimistossa, Roma Press Agencyssa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hornikovan mukaan syy erikoisluokalle siirtämiseen ei ole huono koulumenestys, vaan valkolaisoppilaiden vanhemmat. He painostavat koulua uhkaamalla viedä lapset muualle, jos he joutuvat istumaan samalla luokalla tummien kanssa.

Ainoa ongelma ei kuitenkaan ole valkolaisten ennakkoluulot, pelko ja tietämättömyys. Toinen este romanilasten koulunkäynnille on romanien, erityisesti miesten tietämättömyys. Perinteisen yhteisön murtuminen on iskenyt nimenomaan heihin. Romanimies on patriarkka, jotka päättää perheensä puolesta. Mutta hän ei enää kykene huolehtimaan perheensä elannosta ja turvallisuudesta. Hänen asemansa on tyhjän päällä, se pohjaa vain menneiden aikojen muistoon.

Patriarkan asema on käynyt kestämättömäksi ja siksi monet vastustavat lastensa koulunkäyntiä. Sen vaatima järjestynyt elämä ei ollut romanin arvon mukaista. Kaikkien rattaiden väliin pudonneet miehet eivät halunneet lapsia, erityisesti tyttäriä, jotka tiesivät enemmän kuin he.

Koronkiskurit ja miljonäärit

Lunik IX:n romanighetossa on myös muutama miljonääri. He ovat koronkiskureita. Romanit eivät saa luottoja virallisista rahalaitoksista. Ainoa mahdollisuus on yksityinen koronkiskuri. Mutta kuka kerran verkkoon joutuu, siitä ei ole poispääsyä.

Vauraat romanit eivät suinkaan asetu muualle, sillä he haluavat pitää langat käsissään ja olla lähellä uhrejaan.

- Romanit pelkäävät koronkiskureita, sillä heillä on tukenaan mahtimiehiä: mafia ja myös poliisi. Kun ihmiset menevät postiin hakemaan sosiaalitukeaan, ovella odottavat koronkiskurit ja ottavat romaneilta heti rahat pois. Se on näytetty jopa televisiossa. Miksei kukaan tee mitään, kysyy kosicelainen peruskoulunopettaja Ingrid Adamova.

Koronkiskurit järjestävät romaneille kerjuumatkoja Eurooppaan. Velalliset eivät suinkaan itse saa pitää saalistaan. Jotkut maat kuten Belgia ovat maksaneet palkkion, jos romanit vetävät turvapaikka-anomuksensa pois ja suostuvat palaamaan kotiin. Tämä on erinomainen liiketoimi koronkiskureille.

EU:n romaniohjelmat ovat valuneet hiekkaan. Esimerkiksi Lunik IX:ssa keskustelukumppani oli kaupunginosan romanipormestari, joka samalla on suurin koronkiskuri. Pohjimmiltaan hän ei haluakaan tilanteen muuttumista. EU:n laajentumisen myötä tulevat 2-3 miljoonaa romanikansalaista pakottavat tositoimiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
TS/AP<br />Ennen sosiaaliuudistusta kahdeksanhenkinen perhe sai 308 euroa avustusta kuukaudessa. Nyt nyt summa on kutistunut 104 euroon. Useimmat perheet ovat koululaitoksen ja terveydenhoidon tavoittamattomissa. Työttömyys on 90-100 prosenttia.
TS/AP
Ennen sosiaaliuudistusta kahdeksanhenkinen perhe sai 308 euroa avustusta kuukaudessa. Nyt nyt summa on kutistunut 104 euroon. Useimmat perheet ovat koululaitoksen ja terveydenhoidon tavoittamattomissa. Työttömyys on 90-100 prosenttia.
TS/Marita Vihervuori<br />Arviolta 150 000 Slovakian romania elää alkeellisissa oloissa: jätelautamajoissa, hylätyissä rautatievaunuissa tai purkukypsissä taloissa. Maaseudun hökkelikylissä ei ole kunnallistekniikkaa.
TS/Marita Vihervuori
Arviolta 150 000 Slovakian romania elää alkeellisissa oloissa: jätelautamajoissa, hylätyissä rautatievaunuissa tai purkukypsissä taloissa. Maaseudun hökkelikylissä ei ole kunnallistekniikkaa.