Uutiset

Päivähoitoon vieminen riski alle 2-vuotiaalle

TS/Jari Laurikko<br />Lasta ei pitäisi laittaa hoitoon ennen kuin hän osaa vierastaa, ikävöidä ja valikoivasti kiintyä.
TS/Jari Laurikko
Lasta ei pitäisi laittaa hoitoon ennen kuin hän osaa vierastaa, ikävöidä ja valikoivasti kiintyä.

Päivähoidon aloittaminen etenkin alle kaksivuotiaana muodostaa riskin lapsen kiintymyssuhteille, sanoo lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anna Tuliharju . Hän kritisoi voimakkaasti vaihtuvien hoitajien kulttuuria, jossa lapset hoidetaan liukuhihnalta.

Tuliharju puhuu jatkuvien ja turvallisten kiintymyssuhteiden puolesta. Paras vaihtoehto alle 3-vuotiaalle lapselle on hänen mukaansa kotihoito. Se ei kuitenkaan ole aina taloudellisesti mahdollista, ja myös työelämä asettaa omat vaatimuksensa.

- Yhteiskunnassa ei ole riittävästi todellisia vaihtoehtoja, Tuliharju pahoittelee.

Hän korostaa, ettei lapsi tarvitse päivähoitoa alle 4-5-vuotiaana, vaan ainoastaan työelämä vanhempia. Yksi pahoinvoinnin syistä saattaakin olla se, että perheen ihmissuhteita ja kasvuympäristöä on yritetty korvata kodin ulkopuolisilla palveluilla.

Mitä nuorempana lapsi päivähoitoon viedään, sitä vahingollisempaa se saattaa olla. - Kokopäiväinen ero vanhemmista on riski kiintymyssuhteelle, hän painottaa. - Kenenkään ei pitäisi laittaa lasta hoitoon ennen kuin lapsi osaa vierastaa, ikävöidä ja valikoivasti kiintyä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tuliharjun mukaan helposti kuitenkin ajatellaan, että mitä aikaisemmin lapsi hoitoon menee, sen helpompaa kaikille.

Lapsen ikävä ei paha tunne

Anna Tuliharju ei halua syyllistää työssäkäyviä äitejä ja isiä. Hänestä yhteiskunnan pitäisi taata lapsille päivähoitopaikkoja, joissa kasvu ei vaarantuisi. Etenkin vaihtuvien aikuisten legioona on haitallinen.

- Jos lapsi on pienestä alkaen vaihtuvien aikuisten hoidettavana, hän oppii, että vanhemmat ovat minua varten. Ei tarvitse kiintyä.

Ikävä on tärkeä tunne, jota Tuliharjun mielestä ei saa unohtaa. Lasta pitää auttaa pitämään vanhempansa mielessä, ja sallia myös itku.

- Lapsen ikävä ei ole paha asia. Se kertoo siitä, että lapsi on ottanut merkittävän edistysaskeleen. Hänelle ei ole sama, kuka häntä hoitaa.

- Nykyäänhän sanotaan: "Kyllä me pärjätään täällä, mene vain. Me olemme ammattilaisia." Äiti joka ikävöi, on hysteerinen.

Omahoitaja jokaiselle

Tuliharju kannattaa ajatusta yksilöllisestä omahoitajasta, johon luodaan hyvä suhde jo ennen hoidon aloittamista. Tämä läheinen hoitaja huolehtii esimerkiksi lapsen perushoidosta: pukemisesta, ruokailusta ja vessassa käynneistä. Tällöin lapsen on helpompi myöhemminkin ymmärtää, että oma keho on arvokas eikä kenen tahansa sormeiltavissa.

- Perushoito pitäisi nähdä psyykkisen kasvun perustana, Tuliharju sanoo.

Hän kehottaa miettimään, millaisen viestin annamme lapselle, jos hänen hänen intiimeistä perustarpeistaan huolehtii monta eri aikuista. Viesti saattaa olla ikävä: tarpeet voi hoitaa kenen kanssa vain.

Omahoitaja ei tunge vanhempien tilalle, vaan pyrkii olemaan hyvä kakkonen. Hän pyrkii hoitamaan lasta vanhempien toiveita varten.

Anna Tuliharju on vetänyt Kuopiossa Auta lasta kasvamaan - Päivähoidon ja lasten ennaltaehkäisevän mielenterveystyön kehittämishanketta. Idea tuli Espoosta, jossa vastaava projekti toteutettiin jo 90-luvun puolivälissä. Myös Helsingissä samaa ajattelua on toteutettu Kenguruprojektina.

Hankkeen ansiosta esimerkiksi lasten kanssa vietetty aika lisääntyi ja lasten tuntemus ja suhde heihin ja heidän perheisiinsä parani. Myös itse työ helpottui. Omahoitajan ansiosta lapsi myös kiintyi hoitopaikkaansa huomattavasti nopeammin kuin ilman tätä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tuliharju kertoi tuloksista perjantaina Helsingissä Lapsi 2004 -messuilla.