Uutiset

Taitava diplomatia edistäisi USA:n etua

LK/REUTERS<br />Kysymys Yhdysvaltain sotapolitiikan moraalista Irakissa on noussut viime päivinä entistä kiivaamman keskustelun kohteeksi Yhdysvalloissa maan ilmavoimien julkaistua pitkään pannassa olleita kuvia Irakissa kaatuneiden amerikkalaissotilaiden kuljettamisesta kotimaahan haudattavaksi.
LK/REUTERS
Kysymys Yhdysvaltain sotapolitiikan moraalista Irakissa on noussut viime päivinä entistä kiivaamman keskustelun kohteeksi Yhdysvalloissa maan ilmavoimien julkaistua pitkään pannassa olleita kuvia Irakissa kaatuneiden amerikkalaissotilaiden kuljettamisesta kotimaahan haudattavaksi.

PIRKKA KIVENHEIMO

Yhdysvaltain presidentit tasapainoilevat aina moralismin ja realismin välillä suhteessaan ulkopuoliseen maailmaan. Moralistisia, hyvän ja pahan jyrkästi vastakkain asettavia lausahduksia löytyy miltei kaikkien amerikkalaispresidenttien puheista, jo kauan ennen viran nykyisen haltijan viljelemää pahan akselin retoriikkaa.

Aito valtiomiestaito ei kuitenkaan löydy moralistisista puheista, vaan siitä kuinka taitavasti kulloinenkin Yhdysvaltain presidentti osaa käytännön realismilla edistää Yhdysvaltain ja läntisen maailman todellisia pitkän tähtäimen etuja.

Kutakuinkin näin voisi tiivistää Marylandin yliopiston historian professori Keith Olsonin puheenvuoron Turun yliopiston yleisen historian laitoksen järjestämässä Yhdysvaltain ja Euroopan suhdetta pohtineessa Amerikka-seminaarissa perjantaina.

Yhdysvaltain presidentteihin ja maan ulkopolitiikkaan erikoistunut Olson, joka vierailee Suomessa Fulbright-professorina nyt jo kolmatta kertaa, summasi Berliinissä äskettäin järjestetyn, Euroopassa parhaillaan oleskelevien 400 amerikkalaisen Fulbright-professorin tapaamisen päällimmäisen keskustelunaiheen esityksensä aluksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Me kaikki totesimme, kuinka epäsuosittu nykyinen presidenttimme Euroopassa on.

Toisin kuin jotkut virkaveljensä Olson ei esityksessään asettunut niinkään puolustamaan presidentti George W. Bushia , vaan pitkälti ymmärsi eurooppalaisten tähän viime vuosina kohdistamaa arvostelua.

- Amerikkalaisen yhteiskunnan avoimuudesta kertoo tietysti vain hyvää se, että voimme esittää ulkomaillakin ollessamme kritiikkiä omia johtajiamme kohtaan, jos tarvetta siihen on.

Vertailukohdaksi nykytilanteelle Olson haki kylmän sodan ajan, jolloin Yhdysvallat oli Euroopassa kuin kutsuvieraana, koska Länsi-Euroopassa tarvittiin pysyvää vastapainoa Neuvostoliiton suunnalta koetulle uhalle. Yhdysvaltain läsnäolo Euroopassa oli tuolloin ajoittaisista erimielisyyksistä huolimatta toivottua ja suhde siksi luottamuksellinen.

Voima ei korvaa hienovaraisuutta

Pelkästä aikojen muuttumisesta ei Bushin presidenttikaudella pahasti tulehtunut Yhdysvaltain ja Euroopan suhde kuitenkaan Olsonin mukaan kerro. Yhdysvallat säilytti kylmän sodan aikana suosionsa Euroopassa myös taitavan ja huomaavaisen diplomatiansa avulla.

- Näin jälkeenpäin tarkastellen voi huomata, kuinka hienovaraisesti eikä kömpelösti Yhdysvallat osasi kylmän sodan diplomatiassaan hoitaa suhteitaan paitsi varsinaisiin liittolaisiinsa myös sellaisiin liittoutumattomiin maihin kuin Suomeen ja Ruotsiin, näiden erikoisasemaa kunnioittaen.

Vaikka Olson jätti asian ääneen sanomatta, selväksi jäi, että samanlaista hienovaraisuutta professori toivoisi myös maansa nykyiseltä ulkopoliittiselta johdolta.

Irakin sodasta kytevän kiistan Olson rinnasti kylmän sodan aikaiseen erimielisyyteen Vietnamista.

- Eurooppalaiset eivät tuolloinkaan ymmärtäneet, mitä amerikkalaiset uskoivat saavansa aikaan sodallaan. Siitä huolimatta liittosuhde Eurooppaan kesti.

Olson katsoi, että Yhdysvalloissa olisi syytä ottaa eurooppalainen kritiikki vakavasti, koska se usein perustuu pidempään historialliseen muistiin kuin mihin amerikkalaiset ovat omassa ajattelussaan tottuneet.

- Amerikkalaisten olisi hyvä muistaa, että kun Saddam Hussein käytti kemiallisia aseita sekä iranilaisia että oman maansa väestöön kuuluvia kurdeja vastaan, se ei ollut Yhdysvaltain tuolloiselle johdolle ongelma. Ongelma Saddamista tuli Yhdysvalloille vasta, kun Irak hyökkäsi Kuwaitiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
TS/TS/Timo Jerkku<br />Yhdysvaltain presidentteihin ja ulkopolitiikkaan erikoistunut professori Keith Olson puhui Amerikka-seminaarissa Turun yliopistolla perjantaina.
TS/TS/Timo Jerkku
Yhdysvaltain presidentteihin ja ulkopolitiikkaan erikoistunut professori Keith Olson puhui Amerikka-seminaarissa Turun yliopistolla perjantaina.