Uutiset

Saaristomeren valkoinen kala
jäänyt täysin hyödyntämättä

TS/Aada Niilola
TS/Aada Niilola

HEIKKI KAUHANEN

Särjen, lahnan ja säynävän hyödyntäminen niin suomalaisissa ruokapöydissä kuin vientimarkkinoillakin on täysin hyödyntämättä. Ongelmana on jatkojalostuksen puuttuminen.

Valkoisen vajaahyötykalan pyytäminen on kannattavinta Suomen merialueilla, Virolahdelta Vaasan korkeudelle. Myös Saaristomerellä kannat ovat suuria.

Vaalealihaisten kalojen hyötykäytöstä on saatu rohkaisevia tuloksia Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kolmivuotisessa Vajaahyötykala-projektista. Pelkästään eteläiseltä merialueelta olisi pyydettävissä ainakin 500 tonnia valkoista kalaa.

Projektin konkreettisin hyöty näkyy pian pääkaupunkiseudulla. Siellä kalatuotteiden koemarkkinointi käynnistyy loppuvuodesta. Varsinais-Suomessa vaalean kalan pääsyä kauppoihin ja ravintolapöytiin saadaan odottaa vielä vuosia.

Vähemmän arvostetun valkoisen kalan hyötykäyttöä on tutkittu aiemmin sisävesillä. Vajaahyötykala-projektin päällikön, Veikko Karvisen mukaan hankkeet ovat kuitenkin epäonnistuneet, koska järvikalat ovat niin pieniä, ettei niistä saada riittävän laadukasta massaa jatkojalostusta varten.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Projektipäällikkö Karvinen uskoo vahvasti siihen, että säynävät, särjet ja lahnat maistuisivat suomalaisillekin, jos tuotteita olisi vain houkuttelevasti tarjolla.

- Vajaahyötykalaprojektin aikana kehiteltiin kalatuotteita, joita maistatettiin 25 000 ihmiselle. Palaute oli hyvin myönteistä. Vain kymmenen maistajaa suhtautui kielteisesti.

Kirjolohi vei suosion valkoiselta kalalta

Lahna oli monen suomalaisen herkkuruokaa vielä 1970-luvun alkupuolella, kunnes markkinoille tuli viljelty kirjolohi. Siitä alkaen ruotoinen kala ei ole kelvannut.

Paluu entiseen ei ole helppoa, vaikka kukaan ei kiistäkään kalojen terveellisyyttä. Karvisen mukaan ongelmaa ei ole myöskään raskasmetallipitoisuuksista.

- Dioksiinin osalta meillä ei ole mitään huolta. Koekalastusten perusteella Saaristomereltä pyydettyjen kalojen dioksiiniarvot jäivät selvästi alle EU:n raja-arvojen. Vain yksi 38-vuotias eläkeläislahna ylitti arvot, Karvinen kertoo tyytyväisenä.

Lahna, särki ja säynävä ovat nykyisin pelkkä kalastuksen sivutuote, jonka kalastajat mieltävät enemmän haitaksi kuin hyödyksi, kun jalostajia ei löydy.

- Valkoisen kalan hyödyntäminen piristäisi merkittävästi ammattikalastajien työtä, uskoo toiminnanjohtaja Petri Rannikko Lounais-Suomen Kalatalouskeskuksesta.

Tehokas kalastus vähentäisi merkittävästi vesistöjen rehevöitymistä. Rannikko laskee, että neljä miljoonaa kiloa särkiä kuormittaa vesistöä saman verran kuin Saaristomeren koko kalankasvatus.