Uutiset

Venäjä ei pysty pitkään aikaan sulkemaan vanhoja voimaloitaan

SANNA VAAJOENSUU

Venäjän vanhojen ydinvoimaloiden sulkeminen ei liene mahdollista vielä pitkään aikaan. Niin kauan kuin maassa ei ole toimivaa rahoitusjärjestelmää, uusia voimaloita ei juuri pystytä rakentamaan ja vanhat on pakko pitää käytössä.

- Rahoituksen hankkiminen uusiin voimaloihin on vaikeaa, sillä maassa ei ole länsimaista pankkijärjestelmää, muistuttaa Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Jukka Laaksonen.

Suomen rajan lähellä sijaitsevan Sosnovyi Borin ydinvoimalan vanhin reaktori käynnistynee uudestaan jo ensi syksynä. Reaktorin 30 vuoden käyttöikä täyttyy vuoden lopussa, mutta sille on haettu 15 vuoden jatkoaikaa.

Venäjän viranomaiset ovat myöntäneet reaktorille kolmen vuoden käyttöluvan sillä ehdolla, että turvajärjestelmiä täydennetään. Listaa käyttöluvan edellyttämistä parannuksista ei ole haluttu näyttää suomalaisviranomaisille.

Parannukset perustuvat riskianalyysiin, jota ovat olleet tekemässä muun muassa suomalaiset asiantuntijat.

- Jo toistakymmentä vuotta laitoksella on ollut aina yksi reaktori pois käytöstä, sillä remonttia on tehty koko ajan. Ei voi oikeastaan sanoa ykkösreaktoria 30 vuotta vanhaksi, sillä sen kaikki olennaiset osat on uusittu, kertoo Laaksonen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kaikkiaan Sosnovyi Borin modernisointi on niellyt rahaa noin 200 miljoonaa euroa. Venäjä on rahoittanut työt pääosin itse, alle 10 prosenttia rahasta on tullut ulkomailta.

30 vuoden käyttöikä täyttyy parin vuoden sisällä myös Sosnovyi Borin kakkosreaktorilla. Siihen tehdään samanlaiset korjaukset kuin ykkösellekin. Kymmenen vuoden sisällä käyttöikä täyttyy myös kahdella muulla reaktorilla. Ne ovat uudenaikaisempia, eikä niille tehdä yhtä perusteellista korjausta.

Vahdittavaa riittää

Sosnovyi Borin neljä reaktoria ovat samaa tyyppiä kuin Tshernobylissä. RBMK-reaktoreita on käytössä myös Venäjällä Kurskissa ja Smolenskissa sekä Liettuan Ingalinassa. Reaktoreihin tehtiin kuitenkin heti onnettomuuden jälkeen muutoksia, joilla poistettiin Tshernobylin turman kaltainen räjähdysriski.

- Sosnovyi Borin reaktoritkin olivat räjähdysalttiita ennen sitä. Niiden suunnittelussa oli suuria virheitä, jotka olivat jo antaneet vaaranmerkkejä, Laaksonen huomauttaa.

Nyt RBMK-reaktoreiden heikkoutena ovat viiden kilometrin mittaiset jäähdytysputket, joissa on toista tuhatta hitsaussaumaa. Vahdittavaa siis riittää. Länsimaisissa reaktoreissa jäähdytysputkea on sata metriä ja hitsaussaumoja parikymmentä.

- Toisaalta RBMK-reaktoreissa on valtava määrä grafiittia, joka toimii puskurina ongelmatilanteessa. Se on niiden etu länsimaisiin reaktoreihin nähden.

Nyt tieto kulkee

Vuonna 1992 Sosnovyi Borin voimala säikäytti naapurimaat pienellä putkirikosta aiheutuneella radioaktiivisella vuodolla. Sen jälkeen laitoksen yhteydet Suomen Säteilyturvakeskukseen laitettiin kuntoon.

- Nyt saamme kyllä tiedon ongelmista, ennen kuin mitään on vuotanut voimalan ulkopuolelle, Laaksonen vakuuttaa.

Laaksosen mukaan Sosnovyi Borin entinen työntekijä on kylvänyt pelkoa levittämällä virheellistä tietoa voimalasta.

- Työkulttuuri voimalaitoksella on ihan hyvä, Laaksonen kertoo.

- Toki sielläkin esiintyy Venäjällä yleistä työnantajalta varastamista. Ilmiö ei kuitenkaan vaikuta laitoksen turvallisuuteen. Eipä itse voimalassa juuri olekaan tavaraa, josta tavalliselle ihmiselle olisi hyötyä.

Nyt Sosnovyi Borilla on varaa maksaa palkat ja ostaa polttoainetta. Yhdessä vaiheessa laitos joutui hankkimaan polttoaineensa vaihtokaupoilla. Myös Suomi ostaa Sosnovyi Borin tuottamaa sähköä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

EU on vaatinut Venäjän vanhimpien ydinvoimaloiden sulkemista.

Venäjä on ollut kuitenkin haluton keskustelemaan aiheesta, eikä EU:lla ei ole ollut painostuskeinoja.

Liettualla on Ingalinan ydinvoimalassa kaksi RBMK-tyypin reaktoria. EU-jäsenyysneuvottelujen myötä se saatiin taivutettua sulkemaan ensimmäinen niistä jo tämän vuoden lopussa ja toinen vuonna 2010.