Uutiset

Voimakas keruuvietti voi viedä lääkärin mennessään

TS/Timo Jerkku<br />Emeritusprofessori Jorma Paloa askarruttaa edelleen, miksi lääkäri päätyy petoksen tielle. Kuvassa on neljä neurologia, joista vain yksi ei ole istunut vankilassa: Paavo Riekkinen Jr., hän itse, Urpo Rinne ja Paavo Riekkinen.
TS/Timo Jerkku
Emeritusprofessori Jorma Paloa askarruttaa edelleen, miksi lääkäri päätyy petoksen tielle. Kuvassa on neljä neurologia, joista vain yksi ei ole istunut vankilassa: Paavo Riekkinen Jr., hän itse, Urpo Rinne ja Paavo Riekkinen.

RITVA SETÄLÄ

Neurologian emeritusprofessori, kirjailija Jorma Palo ei ole päässyt yli trauman, jonka aiheuttivat hänen läheisen työtoverinsa, turkulaisneurologi Urpo Rinteen massiiviset petokset.

Edelleen Paloa vaivaa, miten lääkäri saattoi noin pettää potilaitaan sekä kollegojaan, ja toisaalta, miksi mitkään summat eivät Rinteelle riittäneet. Kysehän oli kymmenien miljoonien markkojen pimittämisestä, josta tuomiot langetettiin kolmisen vuotta sitten.

- Voimakas keruuvietti voi viedä mennessään, aprikoi tästä "oravasyndroomasta" kirjan kirjoittanut Palo.

Hän puhui perjantaina Turussa lääketieteellisen tiedekunnan Proffajuhlien Studia Generalia -luennolla aiheesta lääkäri ja raha.

Palo sanoi, että ahneudessa osansa on "kolmelle veellä": vertailulla toisiin, elämän valintatilanteilla ja kovalla vaatimustasolla.

Raha ei liene ykkösmotiivi

- Oletteko sitä mieltä, että enemmistö valitsee lääkärin uran muista syistä kuin rahasta?, Palo kysyi pääosin alan opiskelijoista koostuvalta yleisöltä ja sai vastaukseksi hyminää ja nyökyttelyä. Hän totesi, että näin oli hänen opiskeluaikoinaankin, vaikka silloin lääkäreillä olivatkin paremmat tienaamisen mahdollisuudet.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lääkärin suhde rahaan muuttuu iän myötä. Nuorena tuntuu, että tätähän tekisi vaikka ilman palkkaa. Myöhemmin lääkäri näkee, että työmies, myös lääkäri, on palkkansa ansainnut. Vanhuudessa havaitaan, ettei raha tuo onnea. Oikein vanhana pätee amerikkalainen sanonta: "I need a nurse with a purse" - tarvitaan rahaa sairauden turvaksi.

Lääkärin suhdetta rahaan jäsentää myös valinta lääkärinuran ja tutkimuksen välillä - rahat tai henki. Tutkijanuralla vaarana on työnarkomania, joka aikanaan vaani Paloa itseäänkin. On myös kaikkivoipaisia persoonia, jotka haluavat itselleen molemmat, kaiken.

- Ja nykynuoriso lisää siihen vielä "heti".

Palo tuntuu kallistuneen kannalle, ettei raha tuo onnea. Tilastot puhuvat sen puolesta: USA:ssa vauraus on 50 vuodessa kasvanut valtavasti, mutta itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on kasvanut 3:sta 13 prosenttiin.

Mitä enemmän on rahaa, sitä enemmän on asioita, joihin sitä voi kuluttaa. Hyvin toimeentulevat valittavat eniten ajan puutetta, ja heidän lapsensa saattavat olla liialla harrastamisella yliviritettyjä.

Itse kulutus on pohjaton suo; yhden tyydytetyn tarpeen jälkeen esiin nousee seuraava.

- Kuluta, hukkaa tai tuhlaa kaikki ja jätä jälkeesi sopuisa kuolinpesä, kuuluu Palon oma motto.

Emeritusprofessorin pääsanoma oli, että lääkärin työ on itsessään palkitsevaa. Muutamat ovat tehneet ja tekevät sitä suorastaan idealistisesti. Esimerkeiksi Palo nosti Albert Schweitzerin , oikeushammaslääkäri Helena Rannan , Lääkärit ilman rajoja -järjestön ja kehitysvammahuollon uranuurtajan, Helsingin Diakonissalaitoksen Rinnekodin perustajan, sisar Aino Miettisen . Eläkeläisenä vielä Miettinen lahjoitti kolmanneksen eläkkeestään laitokselle ja totesi elämänviisautenaan: "Minkä verran säästän omalta kohdaltani, sen verran jää muille".

Palon mukaan on vaikeaa löytää tämänkaltaista ajattelua nyky-yhteiskunnasta, koska rikastumista ja kuluttamista pidetään niin korkeina yhteiskunnallisina arvoina.

TS/Timo Jerkku
TS/Timo Jerkku
TS/Timo Jerkku<br />Jorma Palon mukaan enemmistö hänen kurssitovereistaan lähti aikanaan lääkärin ammattiin muista motiiveista kuin rahasta. Yleisö nyökytteli, että näin on nykyäänkin.
TS/Timo Jerkku
Jorma Palon mukaan enemmistö hänen kurssitovereistaan lähti aikanaan lääkärin ammattiin muista motiiveista kuin rahasta. Yleisö nyökytteli, että näin on nykyäänkin.