Cathrine ja Jean Claude Mutiganda ovat nyt virallisestikin tervetulleita Turkuun
MARJA MYLLYLUOMA
Cathrine ja Jean Claude Mutiganda ovat Suomen kansalaisia. Ja aitoja turkulaisia, vaikkeivät olekaan syntyneet edesmenneellä Heideckenillä saati asuneet kaupungissa viittäkymmentä vuotta. Ruandalaispariskunta on kymmenien muiden uusien kansalaisten tavoin nyt toivotettu virallisesti tervetulleeksi maahamme. Turun kaupunki kun teki perjantaina historiaa ja kutsui kaikki 189 viime vuonna Suomen kansalaisuuden saanutta asukastaan kaupungintalolle juhlimaan.
Tilaisuus alkaa kuin presidentinlinnan itsenäisyyspäivänvastaanotto ikään. Kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty kättelee valtuuston istuntosalin ovella jokaisen vieraan. Tervetuliaismaljojen ja puheiden jälkeen siirrytään seuraamaan venäläistyttöjen hurmaavia esityksiä. Juhla huipentuu herkkujen naposteluun.
Valtuustosaliin virtaava joukko on odottavan hämillään. Ikimuistoisen hetken kunniaksi on pantu parasta päälle.
Erityisen upeana joukosta erottuu Cathrine Mutigandan taidokas afrikkalaisasu. Kun juhlan sielu ja puuhanainen, Etnisten suhteiden neuvottelukunnan hyväntahdon lähettiläs Hülua "Hissu" Kytö ja moni muukin osanottaja on pukeutunut suomalaiseen kansallispukuun, jo ulkoiset yhteisymmärryksen merkit ovat kunnossa.
Mutigandat ovat iloisen otettuja kotikaupunkinsa eleestä.
- Viihdymme Turussa ja tänne haluamme asettua, he vakuuttavat.
Tällä erää Cathrine opiskelee Yrkeshögskolan Sydvästissä. Jean Claud puolestaan lukee lakia Åbo Akademissa. Pariskunnasta Turku saa oivan lisän ruotsinkieliseen väestöönsä.
Valtiovalta ei vastannut
"Suomen kansainvälisimmän kaupungin" kansalaisuusjuhlasta on tuleva vuosittainen perinne, jota muutkin paikkakunnat haastetaan matkimaan. Turku sopii hyvin päänavaajaksi, sillä kaupungin kansainvälistymisstrategia korostaa moniarvoisuutta ja suvaitsevuutta. Oma lehmä ammuu ojassa ulkomaisen työvoiman saannin toiveena.
Myös esimerkiksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto Sitra on raporteissaan muistutellut, että maahanmuuttajat tulee integroida entistä paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan. Ja mikäpä tehokkaammin integroisi kuin kansalaisuuden myöntäminen.
Turun kansalaisuusjuhlan kantasuomalaisedustus menee itseensä ja epäilee, tokko tilaisuus olisi koskaan toteutunut ilman Hissua. Turussa jo vuosia asunut turkkilaisleidi tietää kuinka suuri asia ihmiselle on uuden kansalaisuuden saaminen. Merkkipaalu vain on kuitattu perin arkisesti: A-nelonen postiluukusta ja siinä kaikki.
Hissu Kytö pani tuulemaan jo 1992. Hän lähestyi presidentinkansliaa ehdotuksellaan, että uusia kansalaisia voisi jollakin tavoin muistaa. Kun valtiovalta ei vastannut toiseenkaan yhteydenottoon, Hissu päätti hylätä koko kanslian ja ruveta juttusilleTurun kaupungin kanssa. Neuvottelujen suotuisa lopputulos on nyt juhlavieraiden ihasteltavana.
Lämminhenkisessä juhlapuheessaan Hissu muistuttaa, että kansalaisuus tietää oikeuksien lisäksi velvollisuuksia. Ja että sellaiset perinnetavat, joita Suomen laki ei hyväksy, pitää jättää.
- Tämä on nyt meidän kotimaamme. Et voi astua kahdesti samaan jokeen; siinä virtaavat uudet vedet. Mutta muistojen paratiisiin voit aina palata, Hissu Kytö hersyttelee.
"Turkulaisuus vielä pykälää parempi"
Kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty muistuttaa avaussanoissaan Turun vastavalmistuneesta kotouttamisohjelmasta.
- Yhdessä tekemistä on paljon, mutta maahanmuuttajat, nykyiset ja tulevat turkulaiset, ovat kaupungille mahdollisuus ja voimavara.
Lahoniitty siteeraa yhdysvaltalaista professoria, jonka mukaan suvaitsevaisuus on tekniikan ja lahjakkuuden ohella kaupungin kilpailukyvyn kivijalka. Monikulttuurisuus ja kansainväliset ihmiset ovat avainasemassa.
- Me yhdessä teemme Turusta sen, mitä se on, kaupungijohtaja korostaa toivottaessaan "kauempaakin saapuneet" tervetulleiksi ihmisläheiseen Turkuun.
- Suomalaisuus on hieno asia ja turkulaisuus vielä pykälää parempi.
