Komissio ei
luovu EU-verosta
MAIJA LAPOLA
EU:n komissio ei ole luopunut suunnitelmista erillisen EU-veron käyttöönotosta. Komissio valmistelee parhaillaan seuraavan, vuonna 2007 alkavan rahoituskauden kehyksiä. Suora EU-vero on neuvotteluissa mukana, vaikka useat jäsenmaat ovat toistuvasti torjuneet ajatuksen.
Komissio tuntuu olevan sitä mieltä, että esimerkiksi 20 prosentin arvonlisäveron lisäksi perittävä 0,5 prosenttiyksikön EU-vero, näyttäisi kansalaisille, kuinka vähän EU lopulta kansalaisille maksaa.
Seuraavasta rahoituskaudesta komissio antaa esityksensä helmikuun 10. päivänä, vaikka se alkuperäisten sopimusten mukaan piti tulla jo ennen joulua. Ristiriitaiset tunnelmat perustuslakineuvotteluissa ja vaatimukset tiukasta budjettikurista ovat hidastaneet esitystä.
Nettomaksajat vaativat tiukkaa budjettikuria
Jäsenmaat, varsinkin unionin nettomaksajamaat, ovat vaatineet tiukkaa budjettikuria, kuten jäsenmaissakin joudutaan tekemään. Komissio haluaisi kuitenkin laajentumiseen vedoten käyttää hyväksi kaikki olemassa olevat varat. Budjettikatto on 1,24 prosenttia jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Tällä hetkellä vuosibudjetti pysyy yhden prosentin tuntumassa.
Komission suunnitelmista vuotaneiden tietojen mukaan komissio olisi ollut esittämässä vuosittain nousevaa budjettia. Joulukuussa epäonnistuneiden perustuslakineuvottelujen jälkeen ärtyneet nettomaksajat Saksa, Ranska, Britannia, Ruotsi, Hollanti ja Itävalta kirjoittivat komission puheenjohtajalle Romano Prodille , että menojen olisi pysyttävä yhdessä prosentissa BKT:sta myös vuoteen 2013 saakka.
Seuraavat rahoituskehykset merkitsevät laajentumisen vuoksi suuria muutoksia nykyisten jäsenmaiden rahastotukiin. Rakennerahastojen tavoite ykkösen ehtojen piiristä putoaa mm. Itä-Suomi, jonka bruttokansantuote nousee yli 75 prosentin rajan koko EU:n BKT:sta.
Myös Espanjasta ja Kreikasta putoaa suuria alueita pois tämän tuen piiristä. Samoin käy kaikille itäisen Saksan osavaltioille. Parhaillaan neuvotellaan erityisjärjestelyistä, joilla tukia voitaisiin edelleen maksaa.
Tukea kilpailukyvyn parantamiseen
Tavoite ykkösen kohteina ovat kasvun edistäminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen, jotka ovat olennaisia edelleenkin. Neuvoston lähteistä uskotaan, että tämän vuoksi tukea maksetaan jatkossakin jossakin muodossa, ehkä asteittain pienemmin rahasummin.
Näistä siirtymäkauden järjestelyistä on neuvoteltava erikseen, minkä voi ennakoida muodostuvan erityisen vaikeaksi prosessiksi jäsenmaiden kesken.
Komissio antaa ns. koheesioraportin helmikuun 18. päivänä. Raportista näkee, mitkä alueet tippuvat pois tavoite ykkösen tuen piiristä.
Uudet rahoituskehykset eivät edellytä hankalia neuvotteluja maataloudesta, koska maatalousuudistuksesta päätettiin viime kesänä. Maatalouden kohdalla vaikein kysymys on, mistä rahoitetaan mahdollisesti 2007 jäseniksi tulevien Bulgarian ja Romanian maatalousmenot. Molemmissa maissa on laaja maataloussektori.
