Kiina on Setä Samulin valttikortti
Kiinasta on tullut Yhdysvaltojen talouden valttikortti. Kiina on noussut Yhdysvaltojen kolmanneksi tärkeimmäksi tuontimaaksi 11 prosentin osuudella. Tuonti Kiinasta on kasvanut jopa 30 prosentin vuosivauhtia. Yhdysvalloista on tullut Kiinan tärkein vientimaa 21 prosentin osuudella.
Kiina ja Yhdysvallat ovat rakentaneet talouden ikiliikkujan. Nopeasti kasvava vienti Yhdysvaltoihin pitää Kiinan talouden vahvassa kasvussa. Kiinan keskuspankki puolestaan ostaa Yhdysvaltojen valtion velkapapereita ja rahoittaa näin vaihtotaseen vajetta. Tämä mahdollistaa viennin kasvattamisen.
Kiina on sitonut valuuttansa yuanin dollariin tiukalla vaihtovälillä, joten kauppaa häiritseviä valuuttakurssiheilahteluja ei synny. Ikiliikkuja jatkaa pyörimistään.
Tärkein elementti Yhdysvaltojen talouskasvussa on yksityinen kulutus. Sen osuus maan bkt:stä on peräti 69 prosenttia, kun vastaava luku Suomessa on 50.
Yksityistä kulutusta ovat vauhdittaneet halvat kiinalaiset kestokulutushyödykkeet esimerkiksi kodin elektroniikka. Kotitaloudet ovat hyötyneet halvoista hinnoista.
Suurimpia voittajia ovat kuitenkin amerikkalaiset yritykset. Aktian pääekonomistin Timo Tyrväisen mukaan merkittävä osa Kiinan viennistä Yhdysvaltoihin on amerikkalaisyritysten Kiinassa valmistamia kestokulutushyödykkeitä. Yritysten kannattavuus kasvaa, sillä tuotantokustannukset ovat murto-osa amerikkalaisten palkoista.
Palkkasumma ei ole kasvanut Yhdysvalloissa viime aikoina; palkat eivät ole nousseet eikä uusia työpaikkoja ole syntynyt toivotulla tavalla. Vuosien 2002 ja 2003 talouskasvu näyttääkin pääosin menneen yrityksiin, joiden voitot ovat kasvaneet nopeasti. Tämä näkyy myös osakekurssien nousussa.
Häviäjiä ovat amerikkalaiset teollisuustyöntekijät, sillä tuotanto on vääjäämättömästi siirtymässä Kiinaan.
Talouskasvu on Kiinalle elämän ja kuoleman kysymys, sillä 700 miljoonalle maanviljelijälle pitää löytää uutta työtä. Työttömyys on yksi Kiinan pahimpia ongelmia. Kiina onkin valinnut kasvun tien hinnasta piittaamatta.
Sen sijaan, että hallitus käyttäisi kaikki vientitulonsa maan infrastruktuurin kehittämiseen, se rahoittaa maailman rikkaimman valtion vaihtotaseen vajetta ja budjetin alijäämää. Yhdysvaltojen velkapaperit eivät ole riskittömiä. Jos ja kun korot lähtevät nousuun, eivät nykyiset velkapaperit ole kilpailukykyisiä.
Kiinan talouskasvu saa tukea myös maan ulkopuolelta. Kiina on maailman toiseksi suurin investointikohde. Kiinaan tehdyistä ulkomaisista investoinneista 11 prosenttia tulee Yhdysvalloista. Lisäksi Kiina on Maailmanpankin suurin kohdemaa: Kiina on saanut avustuksia yhteensä 35 miljardia dollaria. Yhdysvalloilla on merkittävä asema Maailmanpankin hallinnossa.
Poliittisesti on mielenkiintoista, että kommunistinen Kiina tukee Yhdysvaltojen republikaanipresidentti George W. Bushin hallinnon alijäämiä. Tämä on omiaan nostamaan Kiinan merkitystä kansainvälisessä politiikassa.
Kiinan ja Yhdysvaltojen ikiliikkuja polkee euroalueen kasvua. Ikiliikkujan taival tuskin on ikuinen. Yhdysvaltain ja Kiinan nykyisenlainen talousliitto katkeaa tavalla tai toisella, joko hallitusti tai hallitsematta. Pahin vaihtoehto olisi Kiinan nopea päätös lopettaa yhdysvaltalaisten velkapapereiden ostaminen.
Kauhuskenaario voisi toteutua, jos Kiina ajautuisi poliittisiin levottomuuksiin. Lopputuloksena olisi maailmantalouden syöksyminen vakavaan taantumaan.
