Nato-Baltia tuo Kääriäisen
mukaan vakautta
Turku (STT)
Puolustusministeri Seppo Kääriäisen (kesk) mielestä Baltian maiden Nato-jäsenyys poistaa Itämeren alueelta epävarmuutta ja päättää yhden, yli vuosikymmenen kestäneen turvallisuuspoliittisen siirtymävaiheen koko alueella.
- Tämän jälkeen ei ole tarpeellista spekuloida sillä, millaisiin pysyvämpiin puolustusratkaisuihin alueen valtiot lopulta päätyvät. Ratkaisulla on vakauttava vaikutus, Suomen turvallisuuspoliittisesta asemoinnista tiistaina Turussa Paasikivi-seuran tilaisuudessa puhunut Kääriäinen arvioi.
Kääriäinen huomautti, että Suomen kannalta erityisesti Viron Nato-jäsenyys merkitsee ensimmäisen kerran todellista naapuruussuhdetta läntiseen sotilasliittoon, kun muistetaan Naton läsnäoloon ja käytännön toimintaan Pohjois-Norjassa vuosikymmenien ajan vaikuttaneet rajoitteet.
- Vaikka liittokunta ei sijoittanekaan pysyviä joukkoja Baltiaan, on ilmeistä, että Naton merellinen ja ilmatoiminta Itämerellä ja lähialueillamme esimerkiksi monikansallisten kriisinhallintaharjoitusten merkeissä lisääntyy, hän arvioi.
Tämä lisännee Kääriäisen mukaan ainakin epäsuorasti mielenkiintoa paitsi lähialueitamme myös oman maamme sotilaallista suorituskykyä kohtaan niin lännessä kuin idässäkin. Puolustusministeri arvioi, että hyvien Baltia-suhteidemme ansiosta Suomellekin avautunee lisäväylä päästä seuraamaan Naton sisäistä kehitystä.
- Tämä on meille ainoastaan etu. Samoin on Suomen intresseissä toimia niin, että sellainen liittokunnan rajat ylittävä yhteistyö, johon myös Venäjä osallistuu, lisääntyy Itämeren alueella. Tämähän on ollut pyrkimyksemme jo jonkin aikaa, siis jo ennen Baltian maiden Nato-jäsenyyttä, Kääriäinen selvitti. Hänen mukaansa lähivuodet tulevat näyttämään, miten liittokunnan tulo etelärajamme tuntumaan vaikuttaa meihin käytännön tasolla.
