Uutiset

Lapsiastmaatikon
leiman saa helposti

MARJA OTALA

Lääkärikunnan diagnostista kykyä tuuletettiin reippaasti lääkäripäivillä Helsingissä maanantaina.

Dosentti Mika Mäkelä Hyksin iho- ja allergiasairaalasta väitti, että säännöllinen astmalääkitys määrätään lapsipotilaille liian löyhin perustein.

Vinkuva hengitys ei aina tarkoita astmaa, vaan epämääräisten oireiden takana voivat olla infektiokierteiset flunssat ja niiden aiheuttama rohina.

Yhteiskunnalle väärät diagnoosit tulevat kalliiksi, sillä Kelan korvaukset astmalääkkeistä ovat nousseet tuntuvasti lasten kohdalla.

Suurin nousukäyrä on alle viisivuotiaiden poikien ryhmässä. Määrä on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa.

- Erityisesti poikien hengitys vinkuu, sillä heidän keuhkoputkensa ovat pienemmät kuin tytöillä. Jopa 20-30 prosentilla lapsista hengitys vinkuu virusinfektion yhteydessä ensimmäisen kolmen ikävuoden aikana. Terveyskeskuksissa lapsia hoidetaan turhaan säännöllisellä astmalääkityksellä. Kaksi kolmasosaa hoidon piiriin joutuneista lapsista ei sairasta astmaa. Keuhkojen toimintaa voi nykyisin tutkia kaikenikäisillä lapsilla. Joissakin paikoissa, kuten iho- ja allergiasairaaloissa, tutkimus voidaan tehdä jopa imeväisikäisille, Mäkelä kertoi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lääkitys saattaa hidastaa kasvua

Kelan tutkimukset paljastavat, että sairaanhoitopiirien välillä on moninkertaisia eroja astmadiagnoosien määrissä lapsilla.

- Tiedän 15 vuoden kokemuksella, milloin astmalääkitykseen on syytä mennä. Lääkäreillä tulisi olla vankka kokemus lasten sairauksien hoidosta ja kykyä objektiivisiin havaintoihin ja mittauksiin, Mäkelä suomi.

Astmaatikoksi leimattu lapsi lisää perheiden huolta lapsen tulevaisuudesta. Lisäksi kortisoniannokset voivat aiheuttaa tilapäisen kasvun hidastumisen.

Terveyskeskuksiin Mäkelä nimeäisi kansansairauden mittoihin kasvaneen lasten astman kohdalla omat vastuulääkärit ja -hoitajat.

Astmadiagnoosit kuusinkertaisuneet

Allergiat ovat 1970-luvulta kaksinkertaistuneet. 0-4-vuotiaiden ryhmässä astmadiagnoosit ovat samana aikana kuusinkertaistuneet.

- Luvut paljastavat, että astma ylidiagnosoidaan, Mäkelä tähdensi.

Astmaa voi perustellusti epäillä silloin, kun lapsi ei sairasta flunssaa, mutta hänen hengityksensä vinkuu ja yskä on jatkunut vähintään kuusi viikkoa. Myös suorituskyky on alentunut.

Astma on läpi elämän ulottuva sairaus. Huolellisesti tehdyn diagnoosin jälkeen sitä hoidetaan sisään hengitettävien kortikosteroidien avulla.

Tavoitteena on oireettomuus.

- Lähes kaikki astmaa sairastavat lapset saadaan hoitotasapainoon oikeiden periaatteiden mukaisella hoidolla, Mäkelä sanoi.