Linate lento-onnettomuus

Milanon uhrien kansallisuudesta ei tietoa

SAS:n MD-87-kone törmäsi kentän varastorakennukseen. SAS:n kapteeni Martin Lykke ryhmineen seurasi Kööpenhaminan kentällä järkyttyneenä uutisia Milanosta.
SAS:n MD-87-kone törmäsi kentän varastorakennukseen. SAS:n kapteeni Martin Lykke ryhmineen seurasi Kööpenhaminan kentällä järkyttyneenä uutisia Milanosta.

Milanon Linaten lentokentän onnettomuusuhrien kansallisuudesta ei ole edelleenkään saatu tietoa. Lentoyhtiö SAS ei ole saanut käsiinsä koneen matkustajaluetteloa. Mahdollisista suomalaismatkustajista ei ole vielä varmuutta.

Suomen Milanon kunniapääkonsulaatin varakonsuli Marja Angerman mukaan matkustajaluettelon tietoja odotetaan vielä tämän iltapäivän aikana. Alustavien tietojen mukaan matkustajista 48 oli italialaisia ja loput 114:stä muiden maiden kansalaisia.

SAS:n mukaan matkustajaluettelon julkistaminen on paikallisten poliisiviranomaisten asia. Tiedot julkistetaan vasta kun omaisiin on saatu yhteyttä.

Lentoyhtiö pitää toisen tiedotustilaisuuden onnettomuudesta Tukholmassa iltaseitsemältä Suomen aikaa. SAS:n avaama suora hätänumero vastaa suomalaismatkustajien läheisten kysymyksiin numerossa 0800-90200.

Finnairin
lento peruttu

   Finnairilla on Milanoon päivittäinen lentovuoro Tukholman kautta. Maanantain lennot niin Tukholmasta Milanoon kuin Milanosta Tukholmaan on peruttu. Finnairin tietojen mukaan Milanon Linaten lentokenttä pysyy suljettuna ainakin Suomen aikaa kello 20 asti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Milanon toinen lentokenttä Malpensassa sen sijaan toimii normaalisti. Milanoon ja Tukholmaan jääneet Finnairin matkustajat palaavat Suomeen muiden lentoyhtiöiden vuoroilla tai jäävät odottamaan tilanteen selkiytymistä. Milanoon jäi arviolta satakunta matkustajaa.

SAS-yhtiön lentokone törmäsi pienkoneeseen ja sen jälkeen lentokenttärakennukseen Milanon lentokentällä maanantaina. Koneessa oli tiettävästi 104 matkustajaa ja kuusi miehistön jäsentä. Pienkoneessa oli neljä ihmistä. Onnettomuudessa kuoli italialaisviranomaisten mukaan kaikkiaan 118 ihmistä.

Pahin SAS:n
historiassa

   SAS:lle sattunut onnettomuus on pahin yhtiön historiassa. Edellisen kerran yhtiön koneelle tapahtui ihmishenkiä vaatinut onnettomuus vuonna 1969 Los Angelesissa, kun yhtiön DC 8 -kone ajautui laskussa mereen huonon näkyvyyden vuoksi. Onnettomuudessa kuoli 15 ihmistä.

Milanon onnettomuus oli yhtiölle neljäs ihmishenkiä vaatinut onnettomuus.

Toiseksi eniten ihmisiä menehtyi vuonna 1960, kun SAS:n Caravelle-kone törmäsi toiseen koneeseen Ankaran lentokentällä Turkissa. Turmassa menehtyi menehtyi 42 matkustajaa.

SAS:n ensimmäinen paha turma sattui vuonna 1948, kun DC 6 -kone joutui tekemään pakkolaskun Northwoodissa Yhdysvalloissa. Pakkolaskussa kuoli 32 ihmistä.

Tänä vuonna SAS:n koneille on sattunut lukuisia läheltä piti -tilanteita. Niiden ei ole osoitettu johtuneen laiminlyönneistä.

SAS:n teknikkojen turvallisuusvaltuutettu väitti heinäkuun lopussa lehtihaastattelussa, että lentoyhtiön turvallisuustoimien taso on heikentynyt merkittävästi kymmenen viime vuoden aikana.

Tuolloin 12 SASin konetta oli joutunut lyhyen ajan kuluessa tekemään kone- tai muiden vikojen vuoksi pakkolaskun tai palaamaan lähtökentälle.

Heinäkuun 21. päivä Tukholmasta Helsinkiin matkalla ollut SAS:n kone joutui voimakkaaseen raekuuroon. Helsinki-Vantaan lentoasema asetettiin valmiustilaan. Kone pääsi laskeutumaan normaalisti maahan. Kone kärsi raekuurosta pahoja vahinkoja.

Myös heinäkuun alussa Helsinki-Vantaalla jouduttiin varautumaan pahimpaan, kun Kööpenhaminasta tulossa olleessa SASin koneessa havaittiin jarruvika. Tilanteesta selvittiin ilman loukkaantumisia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Edellisen kerran SAS oli lähellä suuronnettomuutta joulukuussa 1991, kun MD 80 -kone joutui tekemään pakkolaskun pellolle pian Arlandasta lähdön jälkeen. Kone hajosi kolmeen osaan, mutta kukaan ei kuollut.
SAS tekee joka päivä yli tuhat lentoa.

Euroopan
tuhoisimmat

   Maaliskuun 27. päivänä 1977: Pan Am ja KLM-yhtiöiden kaksi Boeing 747 -konetta törmäsivät Teneriffan kentän kiitoradalla. 577 ihmistä kuoli.

3. maaliskuuta 1974: Turkkilainen DC-10-lentokone syöksyi maahan pian lähtönsä jälkeen Pariisin Orlyn lentokentältä. 346 ihmistä kuoli.

21. joulukuuta 1988: Pommi räjähti Pan Am -yhtiön Boeing 747 -koneessa Lockerbien yllä. 270 ihmistä kuoli, heistä 259 ilmassa ja 11 maassa.

8. toukokuuta 1987: Puolalaisen LOT-yhtiön Iljushin-kone syttyi tuleen ja syöksyi metsään Varsovan ulkopuolella. 183 ihmistä menetti henkensä.

20. syyskuuta 1976: Turkish Airlines -yhtiön Boeing 727 -kone syöksyi maahan turkkilaisen Ispatran kaupungin lähellä. 154 ihmistä kuoli.

15. elokuuta 1979: Kaksi neuvostoliittolaista Tupolev-134-konetta törmäsi korkealla Ukrainan yläpuolella. 150 ihmistä menetti henkensä.

26. huhtikuuta 1980: Brittiläinen Dan Air -yhtiön Boeing 727 -charter-kone syöksyi maahan vähän ennen laskeutumistaan Kanarian saarille. 146 ihmistä kuoli.

26. elokuuta 1996: Venäläisen kaivosyhtiön vuokraama Tupolev-154-kone syöksyi maahan Huippuvuorilla. Kaikki 141 koneessa ollutta kuolivat.

20. marraskuuta 1997: Portugalilaisen TAP-yhtiön Boeing 727 -kone syöksyi maahan hieman ennen laskeutumistaan Funchalin kentälle Madeiralla. 123 ihmistä sai surmansa.

25. heinäkuuta 2000: Concorde-kone syöksyi maahan Pariisin ulkopuolella pian nousunsa jälkeen. 113 ihmistä kuoli.

4. lokakuuta 2001: Israelista Venäjälle matkalla ollut TU-154-kone räjähti ja syöksyi Mustaanmereen. 76 ihmistä kuoli.

8. lokakuuta 2001: Skandinavian SAS-yhtiön MD-87 -kone törmäsi ensin pienkoneeseen ja sitten varastorakennukseen Milanon kentällä yrittäessään väistää pienkonetta. 114 ihmistä kuoli.