Leikkausjonot, vesihankkeet ja
kaupunginjohtajapeli hallitsevat Turkua

TS
JARI HEINO

Turun taloustilanne jatkuu seuraavien vuosien aikana tiukkana, vaikka kassaan virtaavat yhteisöverot kiskovatkin kaupungin tänä vuonna kuiville. Samaan aikaan edessä on kaksi hintavaa jättihanketta: uusi jätevedenpuhdistamo ja raakaveden hankinta. Lokakuun kunnallisvaaleissa valittavilta päättäjiltä kaivataan markkoja myös palveluihin, kun leikkausjonot ja huumeongelma painavat päälle.

Vaalitaiston taustalla lymyilee kova johtajapeli: kokoomus havittelee Sdp:ltä Turun ykkösjohtajan pallia sen jälkeen, kun Armas Lahoniityn (sd) virkakausi umpeutuu vuoden 2002 lopulla.

Jos vuoden 2000 viimeisin talousennuste pitää kutinsa, kipuaa Turun tulos 70 miljoonaa markkaa plussalle. Seuraava askel voisi olla se, että vuosikate vastaa nettoinvestointeja. Sellainen velkaantumisen lopettava ihannetila jää vielä 60 miljoonan päähän. Tavoite saattaa kuitenkin karata vielä kauemmaksi.

Kovaa tulosta takovat yritykset pumppaavat kuntien kirstut nyt pullolleen veromarkkoja, mutta ilon uskotaan laantuvan jo ensi vuonna. Turunkin pitää varautua pienentyviin yhteisöveroihin. Kohtalonkysymys on sitten se, missä tahdissa varsinainen kunnallisverosaalis kasvaa.

Kasvu ei ole kovin vauhdikasta, ellei Turun elinkeinoelämään löydy työllistäviä piristysruiskuja. Kun nykyinen valtuusto aloitti työnsä vuodenvaihteessa 1996-1997, oli kaupungin työttömyysprosentti 20,3. Luku on saatu puristettua 15,9:ään. Turun katuja mittailee silti edelleen yli 13 000 työtöntä.

Perinteisen teollisuuden rinnalle Turku yrittää nyt luoda biotekniikka-alan yritystoimintaa. Osalliseksi halutaan päästä myös informaatioteknologian buumista.

Terveystoimi
paineessa

  Kunnallisvaalien alla on puhuttu kirurgisen sairaalan vajaakäytöstä ja leikkausjonoista, huumehoidon tarpeesta sekä psykiatrisista vaivoista kärsivien lasten ja nuorten puutteellisesta hoidosta. Myös paineet Tyksin suuntaan ovat kovia. Lahoniitty ehti jo lehtihaastattelussa väläyttää, että terveyspulmien hoitamiseksi tarvitaan kunnallisveron kiristämistä.

Terveydenhuollon ongelmat eivät varmastikaan ole helpottumaan päin, koska Turun vanhusväestön määrä kasvaa ylen aikaa.

DDR-ilmiön kurimuksessa rapistuvat koulut tarvitsevat tuhdisti remonttirahaa. Turkulaiset kyselevät myös, milloin uutta kirjastoa päästään rakentamaan.

Taloudellisesti Turun lähivuosien jättiponnistuksia ovat keskuspuhdistamo ja nykyistä makoisamman raakaveden hankinta. Vesikuution kuluttajahinta ei taatusti laske.

Turusta löytyy ryväs kiistoja, jotka pitää ratkaista pikatahtia vaalien jälkeen. Poliitikkojen pöydälle tuodaan mm. kauppatorin pysäköintiluola ja Finnkinon elokuvakeskuksen sijoituspaikka.

Enemmistöt
hakusessa

  Ongelmien selvittämistä on Turussa vaikeuttanut se, ettei kaupungista löydy selkeitä poliittisia enemmistöjä. Mahtipuolueilla kokoomuksella ja Sdp:llä olisi yhdessä enemmistö valtuustossa, mutta sinipuna-akselista ei Turussa ole tietoakaan. Oikeisto ja keskiryhmät peittoavat vasemmiston lukemin 37-30, mutta keskiryhmien pirstaleisuus on estänyt vakaan ei-sosialistisen rintaman synnyn.

Vasemmisto ja keskiryhmät löysivät toisensa syksyn 1999 budjettiväännössä, kun kokoomus kieltäytyi verojen korotuksesta. Pysyvästä kumppanuudesta ei tuolloinkaan ollut kyse.

Suurten puolueiden suhteet eivät suinkaan ole lämpenemään päin. Seuraava kamppailu käydään siitä, säilyykö ykkösjohtajan paikka Sdp:llä vai siirtyykö se kokoomukselle vuoden 2002 jälkeen.

Sdp:n oljenkortena on se, että puolue nousee takaisin valtuuston suurimmaksi ryhmäksi. Vuoden 1996 vaaleissa Sdp hävisi kokoomukselle vain 245 ääntä. Uunituore TS-kysely ei kuitenkaan anna sosiaalidemokraateille paljon toivoa. Olutskandaali ja valtuustoryhmän puheenjohtajan Jarmo Rosenlöfin saamat rikossyytteet ovat vaatimassa veronsa.

Kokoomuksen vaikuttajista Ilkka Kanerva julistaa suoraan, että kaupunginjohtajan paikka kuuluu kokoomukselle, jos se on suurin puolue ja jos valtuustossa on selvä porvarienemmistö. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Olli A. Manni on taas ollut valmis neuvottelemaan tilanteesta, jos Lahoniitty haluaa jatkaa. Lahoniityn ilmoitusta odotetaan lähikuukausina.

Vaali-into
ratkaisee

  Vaalien tuloksen saattaa ratkaista yksinkertaisesti se, kuinka suuri osa turkulaisista jää nukkumaan. Kokoomus on perinteisesti menestynyt silloin, jos äänestysprosentti jää alhaiseksi. Vasemmiston ja vihreiden potentiaaliset kannattajat ovat paljon herkempiä nukahtamaan kuin kokoomusväki. Nukkumatti vainoaa etenkin vihreitä, joiden suosio on muuten nousussa.

Lokakuun 1996 vaaleissa osallistuminen romahti yli 12 prosenttiyksikköä vuoteen 1992 verrattuna. Sdp:n ja vasemmistoliiton tukialueilla lähiöissä into jäi 50 prosentin pintaan. Niinpä Sdp kärsi rajun tappion ja kokoomus saavutti suurvoiton, vaikka kokoomuksenkin äänimäärä putosi edellisistä vaaleista.

Vasemmisto menestyy ja välttää kyselyn povaaman takaiskun vain, jos lähiöt lähtevät liikkeelle. Siihenkin asiaan sisältyy yksi mutta. Jos lähiöiden asukkaat vaativat lisää palveluja, ropisevat äänet Sdp:n ja vasemmistoliiton laariin. Jos asukkaat taas purkavat turhautumisensa naapurissa asuviin maahanmuuttajiin, on Olavi Mäenpään kansallinen rintama vahvoilla.