Liedossa ei kampanjoida kasvuleikkurilla
TS
ULLA MATTSSON
Vain perussuomalaiset julistautuvat Liedossa selkeästi rajun väestönkasvun vastustajiksi. Muutkin puhuvat kasvun hillitsemisestä ja hallitsemisesta, mutta kovin tosissaan ei taideta olla. Rakentamisen täydellinen lama on vielä liian tuoreena muistissa, jotta tonttikauppaa uskallettaisiin kovin ottein toppuutella.
"Ylilyöntejä ei saa tulla", "piikkejä on leikattava", "rajoja ei voi sulkea" kuvastavat suurten puolueiden kantoja.
Kunnan tonttitarjonnan ja yksittäisten tonttien myyjien lisäksi on markkinoille kuitenkin tulossa Vanhalinna-säätiön valikoima, houkuttelevasti näköetäisyydelle tuomiokirkosta.
Varovaisuus on perusteltuakin, sillä tavoiteltu parin prosentin kasvu on ryöpsähtänyt lähes tuplaksi vasta valtuustokauden kahtena viimeisenä vuotena.
"Ahdasta" on oikeastaan vain Turun rajamailla Loukinaisissa ja Littoisissa, pohjoisessa lääniä kyllä riittäisi ja palveluissakin olisi vielä kasvunvaraa.
Miten rakennussuunta saadaan sujuvasti vaihtumaan ja mieluummin vielä keskustan valjua palvelutarjontaa tukien, jää uuden valtuuston ratkaistavaksi.
Kasvu vaatii lisää
tiloja ja palveluja
Joka tapauksessa kasvu tuo taatusti haasteita tulevallekin valtuustolle. Sen junailtavaksi jää sadan miljoonan kouluinvestointien häntä, liikuntahalli. Ja toisaalta kun nokka irtoaa, pyrstö tarttuu: Loukinaisten uudessakin koulussa alkavat reservit käydä vähiin.
Päivähoidossa joudutaan päättämään jatketaanko nykytiellä: yksityisten päiväkoteja hyödyntämällä ja Lieto-lisällä, vain lähdetäänkö taas rakentaman omia päiväkoteja. Nyt jo useampi kuin joka kymmenes lapsi on yksityisessä päiväkodissa, Lieto-lisällä hoituu päiväkodillinen nousevaa polvea. Pientä aikalisää päätöksenteolle antaa 6-vuotiaiden siirtyminen esikouluihin.
Polttavin ongelma tuntuu vaalien kynnyksellä kuitenkin olevan kymppitie, jossa liikenteen sujuvuus ja turvallisuus alkavat olla niin pahasti hukassa, että tunteet tien varrella ovat kuumenemassa. Tieviranomaisia prässätään tekemään jotain, mutta lobbausurakkaa jää taatusti tulijoillekin.
Terveydenhuollossa ollaan vallankumouksen kynnyksellä: miljoonien lisäsatsauksella siirrytään väestövastuujärjestelmään. Terveydenhuoltoon panostetaan myös säilyttämällä asemanseudun terveysasema ja ostamalla littoislaisten palvelut omasta kylästä, mutta rajan Kaarinan puolelta. Uusi yhteistyökuvio saattaa hyvin nousta vaaliteemaksi Littoisissa, sillä perinteisesti lietolaiset ovat siellä halunneet käyttää lietolaisia palveluja.
Kunnanhallituksen
johtoon uusi mies
Liedon luottamusmiesjohdossa tapahtuu historiallinen mullistus: Liedon ensimmäinen kunnanhallitusta luotsannut luottamusmies Pertti Peltola (kesk) jättää tehtävänsä 24 vuoden urakan jälkeen.
Vaalien tulos pitkälti ratkaisee, miten nuijat jatkossa pannaan jakoon. Eläkepäivinään vain turboruuvia vääntänyt kestoääniharava, valtuustossa puhetta johtava Jaakko Kailiala (kok) saattaa hyvinkin haluta kokeilla vielä kunnanhallituksenkin vetämistä.
Liedossa valtuuston jättää silmiinpistävän monta kokenutta poliitikkoa, muun muassa sosiaalilautakuntaa johtanut Raimo Isoaho (kesk), kunnanhallituksen kokoomusjyrät Kristian Lindqvist ja Timo Rauvola, demarien Kari Haapanen, kaavalautakuntaa johtanut Olavi Nieminen (kok) ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja Marja-Riitta Lamminpää (kok).
Kansanedustaja Liisa Hyssälä (kesk) haluaa jatkaa myös valtuustotyötään, Marjukka Karttunen-Raiskio (kok) muisti Turun vaalikiireiden keskellä lopulta jättää eronpyyntönsä Liedon valtuustolle.
Kouluhankkeet
jättiponnistuksia
Auranmaan eteläisten kuntien isoimmat murheet kiertyvät koulutiloihin: Aurassa tarvittaisiin taas kipeästi uusia luokkia ja kirjasto haluttaisiin pois kalliista ja ahtaasta vuokraosakkeesta, Karinaisissa Kyrön ala-aste pullistelee, Marttila haluaa ala-astetta käyvät yhteen ajanmukaiseen kouluun ja Tarvasjoki joutuu maksamaan omaa yläastettaan, kunnan historian suurinta investointia. Vain Pöytyällä kyläkouluverkko toimii edelleen.
Jatkuva haaste on sopeutuminen maaseudun EU-aikaan. Loimaan seutukuntaan kuulumista on nyt opeteltu runsaan valtuustokauden verran, mutta opintoja joudutaan varmasti jatkamaan.
Myös taistelu uusista asukkaista haastaa Auranmaan valtuustot. Marttilan vaalikauden asukassaldo jää selvästi miinukselle, teeveestä tuttu Pöytyä yrittää loppukiriä, jotta sille ei kävisi samoin.
Rajuimmin Auranmaan valtuustoista on pakkouusiutumisen edessä Karinainen. Yli puolet valtuutetuista on saanut politiikan teosta tarpeekseen, mukana todellisia konkaripoliitikkoja kuten valtuuston puheenjohtaja Hannu Auranen (kesk) ja Pekka Rantala (kok). Myös näyttäviä eduskuntavaalikampanjoita käynyt Maire Toivonen (kok) jättää paikallispolitiikan.
Muissa kunnissa vaihto on rauhallisempaa. Marttilassa kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Kankare (kesk) jättää valtuuston.
Viime vaaleissa sekä Pöytyällä että Marttilassa keskusta otti enemmistön. Pöytyällä kunnanjohtajan valintafarssissa keskustan ja muiden ryhmien sukset lipsahtivat pahasti ristiin, vaikka politikointi keskimäärin on pysynyt varsin maltillisena.
Karinaisissa ja Tarvasjoella sitoutumattomat ryhmät ovat edelleen voimissaan ja lähtevät kampanjoimaan melko laajalla listalla.Saman tekevät perussuomalaiset erityisesti Pöytyällä.
Vasemmistopuolueet eivät juuri ole eteläisellä Auranmaalla juhlineet lukuunottamatta Auraa, jossa sekä sosiaalidemokraateilla että vasemmistoliitolla on nyt neljä paikkaa.
Vihreillä ei ole nykyisissä valtuustoissa ainoatakaan valtuutettua, eikä ehdokkaitakaan kuin Aurassa.
