Raha haastaa Peimarin valtuustot
TS
ULLA MATTSSON
Istuu Peimarin valtuustoissa seuraavien neljän vuoden aikana keitä hyvänsä, rahasta, tai oikeastaan sen puutteesta, joudutaan peistä taittamaan. Tilinpäätösten vuosikatteet ovat neljässä vuodessa romahtaneet yhteensä 37 miljoonalla markalla. Silti palvelut pitäisi pitää kunnossa ja kaikilla on edessä myös isoja rakennushankkeita.
Paimio on kolmesta kunnasta taloudeltaan vahvin. Hetken tilanne ehti näyttää suorastaan lupaavalta. Sitten saatiin tieto valtiovallan päätöksestä pienentää kunnan yhteisövero-osuutta.
Paimio on vaalikauden loppua kohden intoutunut myös kiillottamaan kilpeään: Euroopan paras hiekkatekonurmi ja jäähalli entisten muovimäen ja vasta korjatun uimahallin lisäksi.
Liikuntasatsauksia on perusteltu ponnistelulla nuorison pelastamiseksi, samaan tähdätään myös monien paimiolaistahojen yhteistyöprojektilla, jonka jatkamista ja kehittämistä uusikin valtuusto varmasti joutuu miettimään.
Konsensuksestaan kuulussa päätöksentekokoneistossa tuntuu löytyvän syvä yksimielisyys myös ensi kauden haasteista: uusi kirjastotalo tehdään, vaikka velkaantuen, jos vain valtionosuus saadaan.
Haastetta riittää myös vastatehtyjen suurten maakauppojen jalostamisessa ja uusien asukkaiden houkuttelemisessa. Koko Peimarin alueelle saatiin valtuustokaudella vain runsas 200 uutta asukasta. Suurimman potin vei Piikkiö, Sauvon asukasluku laski muutamalla.
Miten Kuopila
korvataan?
Politiikan ex-ammattilainen Pertti Kuopila (kesk) on johtanut pitkään ja tyylikkäästi kotikaupunkinsa valtuustoa. Selkeää perintöprinssiä tai -prinsessaa ei ole, joten vaalien jälkeinen prosessi on jännittävin aikoihin.
Harva Paimiossa tuntuu kuitenkaan uskovan, että valtuuston nuijaa jatkossakaan heiluttaisi kukaan ei-keskustalainen. Keskusta voitti viime vaaleissa kolme paikka ja nousi selvästi kaupungin suurimmaksi puolueeksi.
Vihreät ovat ensimmäistä kertaa saaneet ehdokkaita kaikkiin Peimarin kuntiin. Paimion taannoinen ääniharava Ainokaisa Rantalankila yrittää nyt Sauvon valtuustoon.
Sauvossa vaalit ovat äärimmäisen jännittävät. Neljä vuotta sitten keskusta otti vaalivoitolla valtuuston enemmistön, kun vihreät menetti ainoa paikkansa.
Sauvossa vaalikauden ykköshaaste on ilman muuta palvelukeskuksen saaminen jo toteutuneen terveysaseman pariksi. Lähes 20 miljoonan markan hanke on valtion tuellakin kunnalle valtava. Silti sauvolaiset haluavat ensi valtuustokaudella saada kuntoon toisenkin pitkään hiertäneen asian: kirjaston.
Vaikka talous on tiukalla ja veroprosenttikin jouduttiin nostamaan 18:aan, kuntaliitosintoa ei juuri ole. Sauvo ja Paimion tekevät tiivistä yhteistyötä muun muassa uusilla vanhustenhuollon työtavoilla mainetta hankkineen terveyskeskuksen tiimoilla, mutta itsenäisyys on silti korkeassa kurssissa. Piikkiössäkään ei suunnitella kosiomatkaa Kaarinan suuntaan, vaikka ison naapurin kanssa tehdäänkin paljon yhteistyötä.
Uusi johtaja
onnen alku?
Poikkeuksena Peimarissa Piikkiössä suurin puolue on kokoomus, joka näissä vaaleissa kokee rajun uusiutumisen, kun kahdeksasta viime vaaleissa valtakirjan saaneesta kuusi jättäytyy vapaaehtoisesti sivuun. Luopujien joukossa on myös kunnanhallitusta kaksi viime vuotta johtanut Tapio Peltonen Toiseksi suurin ryhmä on sosiaalidemokraatit, väriläikkänä ja vaa'ankielenä remeltää sitoutumaton ryhmä Kuntalaiset kuntalaisten puolesta.
Piikkiössä talous on vielä polttavampi ongelma, viime vuoden tilinpäätöstä on luonnehdittu jopa katastrofaaliseksi. Piikkiö on saavuttanut mainetta värikkäällä poliittisella kulttuurillaan, jossa valtuuston puhemylly jauhaa ja jauhaa, eikä jauhojen laatua voi ennakkoon arvata.
Muuttuuko tahti rankastikin arvostellun virkamiesjohdon vaihtuessa, jää nähtäväksi. Nykyinen valtuusto ehti valita kuntaan sekä uuden kunnansihteerin että kunnanjohtajan.
Joka tapauksessa vaikeita ratkaisuja on edessä: koulukeskus odottaa saneerausta ja lisärakentamista, uuden moottoritien hyödyntäminen Kirismäessä on vasta alkutekijöissään. Myös Piikkiön pysyttely seudullisen elinkeinoyhteistyön (TAD) ulkopuolella tullee uudelleen harkittavaksi.
Niin Paimion kuin Piikkiönkin valtuustot joutuvat miettimään hartaasti myös jätevesiratkaisuaan: lähteäkö mukaan Turun kaupunkiseudun yhteiseen hankkeeseen, vai pitäytyä omaan. Virttaan tekopohjavesihankekaan tuskin jättää käymättä Peimarin kuntien kukkarolla.
