Uutiset

Tuomion alentaminen tunnustamisen vuoksi jakaa oikeusoppineet

Ajatus siitä, että epäillyn tunnustaminen alentaisi tämän tuomiota, jakaa oikeusoppineita. Asia kävi selväksi Asianajajapäivillä Helsingissä perjantaina. Oikeusministeriössä pohditaan parhaillaan, voitaisiinko Suomessa ottaa käyttöön malli, jossa rikoksesta epäilty voisi saada huomattavan lievennyksen tuomioonsa tunnustamalla tekonsa. Tällainen käytäntö on voimassa muun muassa Isossa-Britanniassa. Valmistelu on vielä alkuvaiheessa, eikä vielä tiedetä esimerkiksi sitä, kuinka paljon tunnustaminen voisi leikata tuomiota. Suunnitelman taustalla on pyrkimys lyhentää oikeusprosessien kestoa.

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka muistutti, että oikeudenkäyntien pitkittymistä ei ratkaista yhdellä toimenpiteellä.

– Ovatko työskentelymenetelmät ja toimintatavat niin esitutkinta- syyteharkinta- kuin tuomioistuinvaiheessa ajan tasalla ja toimiiko koordinaatio eri käsittelyvaiheiden välillä? Avainasemassa on poliisin ja syyttäjän esitutkintayhteistyö, Jonkka muistutti.

Jonkka toi esiin tunnustamiseen liittyviä ongelmia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Miten kyettäisiin varmistumaan aidosta psykologisesta vapaaehtoisuudesta? Entä miten rikosprosessin keskeisten periaatteiden kanssa sopii yhteen, että syyllisyyden kiistämisen tai vaikenemisen oikeutta käyttävää epäiltyä rangaistaan ankarammin kuin tunnustanutta, Jonkka kysyi.

Onko tunnustus aito?

Myös eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen suhtautuu suunnitelmaan kriittisesti.

– Menettelyssä annettu tunnustus ei välttämättä ole aito ja vapaaehtoinen, vaan syytön vastaaja voi painostua myöntämään väärän syytteen täysimääräisen rangaistuksen pelossa. Syyttäjän ja syytetyn välisissä neuvotteluissa syntyneeseen sopimukseen perustuva tuomio ei herätä luottamusta samalla tavalla kuin tuomio, joka on annettu julkisen oikeudenkäyntimenettelyn jälkeen, Jääskeläinen totesi.

Sen sijaan Asianajajaliitto ja valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki suhtautuvat kaavailtuun uudistukseen myönteisesti.

Asianajajaliiton puheenjohtaja Riitta Leppiniemi muistutti, että rikoksen uhrille on usein tärkeää, että tekijä tunnustaa teon.

– Uhrista tuntuu pahalta, jos syytetty venkoilee vielä oikeudessakin.

Leppiniemi kuitenkin korosti, että tunnustamismenettely sopii vain osaan rikoksista.

– Järjestelmä sopii talousrikosasioihin. Niissä käsittely on monesti niin pitkä, että rangaistusta alennetaan ajan kulumisen vuoksi. Sitä voitaisiin kokeilla myös huumerikoksissa, joissa ei ole asianomistajaa. Pitkä oikeudenkäynti aiheuttaa monelle ihmiselle peruuttamattomia menetyksiä, Leppiniemi kuvaili.

Rabattia pitkittyneistä
oikeudenkäynneistä

Kuusimäki muistutti, että lähes 40 prosenttia Viron rikosjutuista käsitellään sopimusmenettelyssä. Kun sopimus on saatu aikaan syyttäjän, syytetyn ja asianomistajan välillä, oikeudenkäynti saadaan parhaimmillaan vietyä läpi muutamassa minuutissa.

– Samalla kun karsastamme ulkomaisia toimintamalleja, hyväksymme sen, että esimerkiksi talousrikosjutun takkuiltua vuositolkulla oikeuslaitoksessa annetaan viimeisessä vaiheessa rangaistuksesta epämääräinen annos rabattia, koska juttu on viipynyt kohtuuttoman kauan. Eikö olisi fiksumpaa myöntää alennus siinä vaiheessa, kun siitä hyötyisivät eri tavoin kaikki osapuolet, Kuusimäki opasti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Leppiniemen mukaan järjestelmän käyttöönotto vaatii vielä paljon selvittelyä. Ratkaistava on muun muassa se, kuinka voidaan vakuuttua tunnustuksen aitoudesta. Tämä on tärkeää siksi, ettei todellinen tekijä pääse pälkähästä jonkun muun ottaessa syyt niskoilleen esimerkiksi korvausta vastaan.

Luitko jo nämä?