Heikki Kullan F1-kolumni: Kehonkielen kipupisteillä

Kolumni 26.8. Kaikki onnenpisarat tuntuvat näin loppukesästä tippuvan Lewis Hamiltonin laariin. Hockenheimin ja Hungaroringin yllätyskäänteiden jälkeen nelinkertainen maailmanmestari nappasi paalun nopeammilta Ferrareilta kauden toisen puolikkaan alkajaisiksi.

Rouva Fortuna puolestaan puukotti taas kerran Kimi Räikköstä. Vähemmän rationaalinen italialainen varikkotoiminta jätti Ferrarin suomalaiskuskin autottomaksi paalutaiston ratkaisuhetkillä.

Kun finaalivaihe käynnistyi, kymmenen sekuntia myöhemmin alkoi sataa. Kuljettajat kiiruhtivat varikolle hakemaan uudet renkaat. Ferrari lähetti Räikkösen saman tien matkaan ja tämä takoi nopeimman ajan, kun rata oli kosteimmillaan.

Tyypilliseen huonoon suomalaistuuriin kuului sitten, ettei sade jatkunutkaan. Rata alkoi kuivua, Räikköseltä loppui polttoaine – ja paalutoiveet murskaantuivat taas kerran.

Kun selvisi, ettei aikaa ollut enää tankata Räikkösen Ferraria ajamaan vielä yksi nopea kierros lisää, oli vain hyväksyttävä tällainen kirvelevä takaisku.

Aika-ajon lehdistötilaisuuksissa suomalaiskuskien kehonkieli kertoi kaiken, miten aika-ajo meni.

Räikkönen istahti Ferrarin haastattelupenkille turhautuneempana kuin kertaakaan pitkään aikaan. Valtteri Bottaksesta puolestaan näki, miten hän koki oman aika-ajonsa jatkamisen pelkästään sen varalta, jos olisi tarjoutunut tilaisuus antaa vetoapua tallikaveri Hamiltonille.

Mutta paistaa se aurinko risukasaankin. Kirvestä ei heitetty lauantain sateen täyttämään kaivoon. Kisassa on jaossa vielä arvaamattoman paljon sankaruutta.

Heikki Kulta