Kulttiasemassa Hallescherissa

Furuholmin polvivammat menneisyyttä, ja maaleja syntyy

Kun Hallescher FC:n hyökkääjän Timo Furuholmin , 26, kanssa liikkuu historiallisen Hallen ydinkeskustassa, usea vastaantulija tervehtii iloisesti porilais-turkulaista. ”Furu” on paikallisen 3. Bundesliigan joukkueen kulttipelaaja. Kun hän oli Hallescher FC:ssä ensimmäistä kertaa, hän pelasti lähes yksinään maaleillaan silloiselle lainaseuralleen sarjapaikan.

Hallescher FC:n fanit järjestivätkin taannoin nimiadressikeräyksen, jossa vaadittiin seuraa hankkimaan Furuholm takaisin Fortuna Dusseldorfista. Fortuna Düsseldorfissa edelleen sivuroolissa ollut Furuholm palasikin Hallescher FC:ään täksi kaudeksi kahden vuoden sopimuksella.

– Paluu tänne ei tunnu vieläkään parhaalta vaihtoehdolta, mutta Fortunassa penkillä istuminen heijastui kaikkeen, selittää Furuholm.

– Olen ollut onnellisempi täällä, vaikka ei tämä ole peliurani päätepysäkki. Parempi painia sen kanssa, ettei tule maaleja kuin sen kanssa, että on katsomossa, kahdeksan maalia tällä kaudella tehnyt Furuholm jatkaa.

– Monelle hyökkääjälle kahdeksan maalia olisi ok, mutta kyllä niitä pitäisi olla kasassa ainakin jo 15.

Viime keskiviikon 0–0-tasapeli Borussia Dortmund II vastaan turhautti Furuholmia hieman lisää.

– Pelasimme heikosti, vaikka vastassa oli heikompi jengi, joka oli täynnä nuoria poikia. Sunnuntain peli hieman painoi vielä meitä. Itselleni tuli paljon paskamaisia palloja, enkä oikein päässyt peliin mukaan, arvioi Furuholm.

Furuholm kutsuu ensimmäisen visiittinsä Hallescherin joukkuetta telaketjujengiksi, mutta nyt toisella kerralla joukkueessa on enemmän potentiaalia.

– Vaikka joukkueemme ei ole sarjan hyökkäävin, olemme hinanneet itsemme sarjassa ylemmäs. Sen takia ilmapiirikin on tällä kertaa parempi.

Naimisiin ja pieni vauva

Furuholmin yksityiselämä on muuttunut viime aikoina vahvasti, sillä hän on ollut joulusta asti naimisissa, ja hän on kuusi viikkoa vanhan Saima -tyttären isä.

– Minulla on täällä hyvä nainen rinnallani, Furuholm toteaa kiittäen espoolaislähtöistä Anni -vaimoaan, joka synnytti perheen tyttären Hallessa.

Furuholm opittiin tuntemaan Turussa Interin aikoina pelaajana, jolla oli mielipiteitä ja rohkeutta sanoa. Saksassa hänen tyylinsä on hioutunut sopeutuvammaksi.

– Saksassa koutsi on ehdoton pomo. Valmentajan kanssa keskustellessa äänen volyymi kannattaa pitää alhaalla. Valmentajamme Sven Köhler ei myöskään puhu englantia, joten olen hänen kanssaan keskusteluissa saksan kanssa heti alakynnessä.

Tilanteestaan Suomen maajoukkueessa Furuholm sanoo silti yhä aika suoraan, ettei hän ole saanut Mixu Paatelaisen ryhmässä niin paljon mahdollisuuksia kuin olisi odottanut.

– Jos joku suomalainen tekee maaleja jossain tätä ylemmällä sarjatasolla, silloin hän on heti nokkimisjärjestyksessä yläpuolellani. Senkin ymmärtää, että näitä Saksan 3. Bundesliigan matseja ei näe Suomessa missään. HJK:sta on lyhempi tie maajoukkueeseen kuin täältä.

”Treenitkin ovat kovaa tappelemista”

Saksassa kulttuuriero Suomeen on joka tapauksessa jalkapallossa sen verran suuri, että kolmannellakaan sarjatasolla ei voi levätä laakereilla.

– Suomessa hierarkia kokeneempien ja nuorten pelaajien välillä on iso. Täällä jokainen pelaaja ajattelee heti olevansa paras. Treenitkin ovat sen takia kovaa tappelemista. Kun tänne tulee, on pelattava heti tarpeeksi kovaa tai muuten ei pärjää, painottaa Furuholm.

Inter-aikoinaan Furuholm kärsi aika paljon loukkaantumisista, mutta Saksassa hän on selvinnyt pienillä kolhuilla.

– Olen kiitollinen jokaisesta pelistä, koska silloin aikoinaan lopettaminen oli lähellä. Jos polvet eivät vaivaa, pystyn tsemppaamalla pelaamaan, vaikka kipuja on.

Sitä vastoin Hallescher FC:n ultrafanit eivät ole Furuholmille kipuja saaneet aikaan.

– Seura tekee parhaansa kitkeäkseen epäasiallisuudet pois. Jos näkisin jotain pahaa fanien tahoilta, minun olisi pakko sanoa siitä julkisesti, mutta en ole sellaiseen vielä onneksi törmännyt, Furuholm toteaa.

Hallessa Furuholm viihtyykin hyvin, vaikka kaupunki ei ole niin moderni metropoli kuin Düsseldorf.

– Jos Hallessa olisi yhtä hyvä joukkue kuin Düsseldorfissa, valitsisin ilman muuta silloin Hallen. Tämä on minun makuiseni rauhallinen kaupunki. Tässä on vähän samaa kuin Porissa, jossa toivon vielä jonain päivänä pelaavani taas Suomen liigaa, päättää Furuholm, joka debytoi aikoinaan Jazzissa jo 15-vuotiaana.

Turun Sanomat

JARI WELLING

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.