Suomikiekon isäntä, herra ja hidalgo

MM-kotikisat ovat käynnissä, jääkiekkobuumi kovimmillaan ja liiton kassa kilisee. Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola, 66, voi taas myhäillä tyytyväisenä. Ote suomalaisen jääkiekon vallankahvassa on pitänyt liki 40 vuotta. Häntä kutsutaan Rautakansleriksi. Puhutaan ”Kalen” mafiasta.

– Voi liitossa sellaistakin (diktatuuriin viittaavaa) olla, mutta se kuuluu tähän juttuun, että joku tekee päätöksiä, kertoo eräs jääkiekkovaikuttaja. Ja niitä Kummola on uskaltanut jyrähdellä. Milloin mistäkin. Viime aikoina hänkin on joutunut pakittamaan. Ensin Kummola pehmensi lausuntojaan MM-kisalippujen hinnoista, myöhemmin Valko-Venäjän MM-kisaisännyydestä.

– Kyllä hän on viisastunut nuoruuden vuosista. Ei hän mikään kestomörkö ole, samainen jääkiekkovaikuttaja naurahtaa.

Määrätietoinen. Jämäkkä. Reilu. Joustava. Karismaattinen. Räiskyvä. Kummolan tuntevat antavat hänestä mielellään positiivisen kuvan. Sekin tosin tulee esiin, ettei hänen kanssaan viitsi helposti eri mieltäkään olla. Ainakaan lehdissä.

Moni puhuu Kummolasta hieman kieli keskellä suuta, ja osa mieluummin nimettömänä. Kai sekin jotain kertoo. Siksi internet on Kummola-kriitikoiden aarreaitta. Mikroblogipalvelu Twitterissä viesteilee karikatyyrihahmo Kullervo Kammola, ja toki verkosta löytyy myös Kummolan erottamista vaativa adressi.

– Se on vain sitä auktoriteettivihaa ja mussutusta, kuittaa eräs jääkiekon sisäpiiriläinen.

Suomen ex-päävalmentajan Hannu Aravirran mielestä ”Kale” on ennen kaikkea kova vastuunkantaja, jonka kanssa oli helppo tulla toimeen.

–  Suoria kysymyksiä ja suoria vastauksia. Sain häneltä aina täyden tuen ja työrauhan, Aravirta kuvailee.

Sitten on se toinenkin puoli.

– Kummola on kuin norsu posliinikaupassa. Kaikki särkyy ympärillä kun hän pyörähtää, aloittaa OPS:n manageri Miika Juntunen. Vahvojen persoonien tiet törmäsivät, kun tamperelaiseen jalkapalloon haettiin uusia tuulia 1990-luvun lopulla.

– Hänen tapansa oli huutaa, painostaa ja ahdistaa. Tiedä sitten, ovatko vuodet häntä muuttaneet. Tuskin, epäilee Juntunen.

Kummolan ura jääkiekkojohtajana alkoi jo 22-vuotiaana, Kiekko-67:n perustajana. Seitsemän vuotta myöhemmin hän oli polkaisemassa SM-liigaa käyntiin sen ensimmäisenä toimitusjohtajana. Jääkiekkoliitto on ollut Kummolan näpeissä nyt 15 vuotta. Samalla lajista on tullut kotimaisen urheilun ykköstuote.

–  Hän on merkittävin suomalainen jääkiekkovaikuttaja koskaan. Ei ole edes kilpailua, sanoo Aravirta.

– Hän on luonut täällä Suomi-nimisessä hiekkalaatikossa perustan jääkiekon nousulle. Yksin hän ei sitä kuitenkaan ole tehnyt, muistuttaa eräs.

Suomalaisen jääkiekon suuri kysymys kuuluu, kuka voisi jatkossa täyttää Kummolan saappaat. Sellaisenaan ei kukaan, eikä koskaan, vastaavat asiantuntijat. Ja aika jälkeen Kummolan voi koittaa hyvinkin pian. Kansainvälisen jääkiekkoliiton nokkamiehen pesti vapautuisi, jos Rene Fasel hakisi uusia haasteita KOK:sta. Ja varapuheenjohtaja Kummola on kertonut olevansa kiinnostunut.

TS–STT

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.