Maajoukkueen sprinttihiihtäjät ovat testanneet lisähapen käyttöä testimatolla lykittävien harjoitusten yhteydessä.
Huoneilmaan sekoitettava lisähappi oli perjantaina Vuokatissa käytössä testin palauttavilla osuuksilla, jotka kestivät kuusi minuuttia.
Hiihtomaajoukkueen ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen Kihun projektin tavoitteena on selvittää, sopisiko lisähappi vuoristoharjoittelun avuksi. Vuoristossa hiihtäjät joutuvat laskemaan harjoittelun tehoja, koska elimistö saa korkealla vähemmän happea käyttöönsä kuin merenpinnan tasolla.
Vuokatissa testi tehtiin sisällä, mutta happipulloa pystyy kuljettamaan repussa myös ladulle.
– Pullo painaa reppuineen, maskeineen ja ohjainjärjestelmineen 3,3 kiloa, mikä ei varsinkaan mieshiihtäjille ole liikaa. Kevytrakenteiselle naishiihtäjälle lisäkuorma voi olla iso, arvioi Kihun urheilufysiologian asiantuntija Esa Hynynen.
Suomessa lisähapen käyttö on ollut viime vuosina olematonta. Lahden 2001 MM-hiihtojen dopingskandaalin jälkeen kaikki vähänkin keinotekoiselta suorituksen parantamiselta vaikuttanut meni jäihin. Antidopingsäännöstön sallimaa lisähappea käytetään kuitenkin kansainvälisesti paljon enemmän.
Kihun tutkimus lisähapesta liittyy EU-rahoitteiseen hankkeeseen, jolla palvellaan kestävyysurheilua. Vuokatissa perjantaina tehty testi oli rupeaman viimeinen, ja sen jälkeen tutkimuksen havainnot analysoidaan.
Urheilijoiden palautumista mitattiin testin aikana sykearvoilla, veren laktaattipitoisuuksilla (maitohappo) ja kellolla, joka kertoi lahjomattomasti, kuinka kauan urheilija jaksoi puristaa.
Lisäksi testaajat kysyivät hiihtäjien omia tuntemuksia, joita he kuvasivat numeroasteikolla yhdestä kymmeneen.
– Onko pahoinvointia, särkeekö päätä, miltä meno maittoi, testaajat utelivat urheilijoilta.
TS–STT
