EM-kisat

Janna Jyrkinen palautti Suomen EM-kilpailujen kärkikymmenikköön ja hankki yksinluistelijanaisille toisen edustuspaikan

ANTTI HÄMÄLÄINEN
Janna Jyrkinen onnistui myös lauantain vapaaohjelmassa.
Janna Jyrkinen onnistui myös lauantain vapaaohjelmassa.

Espoon areenasta on tullut tällä kaudella tuttu ja toimiva kilpailupaikka Janna Jyrkiselle. Hän pyrki lauantaina EM-kilpailujen naisten yksinluistelun vapaaohjelmassa suhtautumaan kilpailuun kuin aiempiin pienempiin kilpailuihin ja onnistui tavoitteessaan.

Helmikuussa 16 vuotta täyttävä peruskoululainen sulki paineet pois, sai energiaa äänekkäästä kotiyleisöstä ja luisteli vapaaohjelmassa ennätyspisteensä 116,19. Sen jälkeen myös yhteispisteiden ennätys kirjattiin uusiksi lukemin 176,96. Marraskuussa syntynyt edellinen ennätys koheni kahdella pisteellä.

– Tavoitteena oli tehdä puhdas ohjelma. Onnistuin melkein. Tuli yksi kaatuminen, hän viittasi kolmoislutzin epäonnistuneeseen alastuloon.

Jyrkinen luisteli torstain lyhytohjelmassa pisteet 60,77 ja säväytti kahdeksannella sijalla. Hän nousi vapaaohjelmallaan lopputuloksissa seitsemänneksi ja palautti Suomen yksinluistelijat kärkikymmenikköön EM-kilpailuissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vuosi sitten Jenni Saarinen oli 18:s. Kaksi vuotta sitten EM-kilpailut peruttiin koronapandemian takia. Vuonna 2020 Emmi Peltonen oli viides. Suomen edellinen mitali on vuodelta 2019, jolloin Viveca Lindfors saavutti EM-pronssia.

Jyrkisen suoritus varmisti Suomen yksinluistelijanaisille toisen paikan ensi vuoden EM-kilpailuihin.

– Hyvältä kuulostaa, Jyrkinen sanoi.

Georgian Anastasija Gubanova (199,91) voitti EM-kultaa, Belgian Loena Hendrickx (193,48) oli toinen ja Sveitsin Kimmy Repond (192,51) kolmas.

"Todella hyvä fiilis"

Jyrkinen kesti ensimmäisten aikuisten arvokilpailujensa paineet, ja yhtä kauneusvirhettä lukuun ottamatta suoritus oli täydellinen. Suorituksen arvoa kasvattaa se, että vielä viime kesänä Jyrkinen tuskin itsekään uskoi edustavansa Suomea EM-kilpailuissa vain 15-vuotiaana.

Hän nousi yllättäen kisaedustajaksi, kun Saarinen kertoi marraskuussa lopettamisesta, ja Peltosen sekä Linnea Cederin kausi on ollut vaikea muun muassa sairastelujen takia.

Espoon areena oli Jyrkiselle tuttu jo ennen EM-kilpailuja, koska hän sijoittui lokakuussa järjestetyssä Finlandia Trophyssä parhaana suomalaisena kymmenenneksi ja jätti taakseen EM-haaveita elätelleen Cederin. Marraskuussa Espoossa luistellussa GP-kilpailussa Jyrkinen sijoittui Saarisen ja Cederin välissä kymmenenneksi.

– Yleisöä oli todella paljon, ja tunnelma oli mieletön. Tässä hallissa on ollut jo kaksi kisaa, joten tämä ei tuntunut niin isolta kilpailulta. Yritin miettiä, että tämä oli normaalikilpailu ja teen oman suorituksen. Ohjelmien jälkeen on todella hyvä fiilis, Jyrkinen tuumi.

"En tykkää odottelusta"

Jyrkinen käy peruskoulun yhdeksättä luokkaa ja aikoo jatkaa lukioon kotikaupungissaan Lappeenrannassa. Kausi on ollut melkoista pyöritystä, kun kansainvälisten kilpailujen lomassa hän on saavuttanut ensimmäisen aikuisten Suomen mestaruutensakin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

EM-kilpailuissa hän selvitti hienosti lyhytohjelman, mutta keskittyminen oli vapaaohjelmassa koetuksella vielä ennen suoritustakin. Hän luisteli kuuden kilpailijan ryhmässä toiseksi viimeisenä.

– En tykkää odottelusta ja haluan päästä nopeammin jäälle ja saada suorituksen tehtyä. Tiedän, mitä pitää tehdä odotellessa.

Lämmittelykierrosten aikana yleisö palkitsi Jyrkisen aplodein jokaisen hypyn jälkeen.

– Yritin rauhoittua, enkä mitenkään keskittynyt huutamiseen ja kannustukseen. Kannustus kyllä auttoi. Tänään tuli omasta seurasta tuttuja kannustamaan. Se oli kiva tunne.

Helmi-maaliskuun ohjelmaan on merkitty esimerkiksi Pohjoismaiden mestaruuskilpailut, mutta myös kansainvälisen kisakauden kohokohta kiinnostaa.

– Tavoitteena olisi päästä MM-kilpailuihin. On se realistinen mahdollisuus.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​