Kuolleet

Etelä-Saimaa: Lalli Partinen on kuollut – pelätty Punainen kolmonen osasi ottaa yleisönsä

PERTTI JENYTIN
Lalli Partinen kamppailemassa maajoukkuepaita yllään vuoden 1968 talviolympialaisissa Ranskan Grenoblessa.
Lalli Partinen kamppailemassa maajoukkuepaita yllään vuoden 1968 talviolympialaisissa Ranskan Grenoblessa.

Lalli Partinen kuului 1960- ja 1970-luvun suuriin suomalaisiin jääkiekkoilijoihin, jotka koko urheiluyleisö tunsi pelkällä etu- tai lempinimellä. 80-vuotiaana keskiviikkona kuollut Partinen oli isokokoinen ja kovaotteinen puolustaja, jolla oli nopeasti palanut sytytyslanka ja harvinaislaatuinen tilannekomiikan taju.

– Hän oli tosi pidetty ja hauska mies. Lalli, jonka minä tunsin, oli tohtori Jekyll ja Hyde. Hän oli joukkueen sisällä tosi leppoisa, mukava persoona, mutta kentällä tyyli muuttui, Partisen kanssa vuosia HIFK:ssa maalivahtina pelannut Stig Wetzell kertoo.

Partinen syntyi elokuussa 1941 evakkomatkalla Kannonkoskella ja sai etunimensä isänsä toiveen mukaisesti. Isä kaatui jatkosodassa talvella 1942, eikä Lalli Partiselle jäänyt muistikuvia isästään, joka ehti nähdä poikansa kastejuhlassa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jääkiekkoyleisö tunsi Partisen "Idän jättiläisenä" tai "Punaisena kolmosena". Partinen taklasi kovaa ja leukasuoja heilui, kun hän sanaili vastustajien ja katsojienkin kanssa.

Partinen koki olleensa erotuomarien silmätikku, joka joutui puhtaistakin taklauksista jäähylle.

– Muistan pelitilanteen, kun Lalli taklasi kulmassa ja tuomari vihelsi. Lalli luuli saavansa jäähyn tai esitti luulevansa niin, ja ryntäsi hirveää vauhtia jäähyaitioon. Tuomari pyöri hetken sekavana, koska ei ollut viheltänyt Lallille jäähyä taklauksesta. Tuomari antoikin sitten käytösrangaistuksen Lallille, Wetzell kertoo.

Partinen oli kotiyleisön suosikki ja vierasyleisön silmätikku. Hän osasi ottaa huomiosta kaiken irti.

– Porissa Lalli lähti vaihtoon, mutta kompastui ja kaatui b-pisteiden kohdalla. Yleisö nauroi. Lalli nousi ylös ja kaatui uudelleen. Yleisö nauroi, mutta jo vaimeammin. Sitten Lalli kaatui kolmannen ja neljännen kerran, ja siinä vaiheessa yleisö ei enää reagoinut. Häntä harmitti varmaan suunnattomasti, miten yleisö kohteli häntä, Wetzell sanoo.

"Kyllästyin täydellisesti"

Partisen pääsarjaura alkoi 1959 SaiPassa, jota hän edusti vuoteen 1969 asti. Tuolloin SaiPa putosi sarjasta, ja Partinen siirtyi HIFK:hon. Samalla työ paperitehtaassa vaihtui myyntityöhön.

Ensimmäisissä miesten MM-kisoissaan Tampereella 1965 Partinen herätti huomiota taklaamalla kerralla kolmea kanadalaispelaajaa. Partinen edusti Suomea viisi kertaa miesten MM-kisoissa ja kerran olympialaisissa.

Partinen tähtäsi MM-joukkueeseen vielä keväällä 1977, mutta kisat jäivät liigakauden rytinöiden alle. Lokakuussa 1976 Tampereella pelatussa ottelussa Ilvestä vastaan Partinen hermostui ja veti tahallaan lämärin kohti erotuomaria. Helmikuussa 1977 pelatussa ottelussa HIFK–KooVee Partinen menetti hermonsa ja löi KooVeen Arto Jokista sekä KooVeen huoltajaa Hannu Soroa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Partinen sai kuukauden pelikiellon ja ilmoitti lopettavansa uransa. Sen hän teki lokakuussa 1977 pelaamansa jäähyväisottelun jälkeen. Peliuransa jälkeen Partinen toimi Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtajana 1986–1988.

– Kyllästyin täydellisesti urheilun kulisseissa tapahtuvaan riitelyyn ja kyräilyyn, Partinen sanoi Helsingin Sanomille 2001.

Eläkeläisenä Partinen valittiin Lappeenrannan kaupunginvaltuustoon 2012 sitoutumattoman Myö-kansalaisliikkeen ehdokkaana. Hän keräsi vaaleissa kuudenneksi eniten ääniä kotikaupungistaan ja istui valtuustossa yhden nelivuotiskauden.

Partisen kuolemasta uutisoi ensimmäisenä Etelä-Saimaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Luitko jo nämä?