Hiihdon MM

Kytösaho virittää hyppyä Keski-Euroopan oloihin – "Minun täytyy itse ymmärtää, miten pystyn kehittämään itseäni"

Lehtikuva/Emmi Korhonen
Paimiolaishyppääjä Niko Kytösaho sanoo, että ihanteellisessa kilpailutilanteessa tekniikka tulee selkärangasta.
Paimiolaishyppääjä Niko Kytösaho sanoo, että ihanteellisessa kilpailutilanteessa tekniikka tulee selkärangasta.

Niko Kytösahon nykyinen kehityskohde on selkeä todiste hänen kehityksestään. Ponnistusvaihe hyppyripöydällä sujuu jo niin hyvin, että hän tavoittelee hyppyihin lisäpituutta lentovaiheen ensi metreistä.

Keski-Euroopan mäissä ja oloissa hyppääjät yrittävät "kiivetä" kummun kohdalla mahdollisimman korkealla. Suomalaisissa hyppyreissä ja suomalaisolosuhteissa eli vastatuulessa hypyn voi suunnata rohkeammin eteenpäin.

Asia valkeni Kytösaholle viime talvena, kun hän oli saavuttanut Rukalla ensimmäiset pisteensä maailmancupissa. Hyppytapa ei toiminut Keski-Euroopassa, eikä hän päässyt mäkiviikolla kertaakaan karsinnasta kilpailuun.

– Tuli rankka viikko, Kytösaho muistelee järkytystä Oberstdorfin MM-joukkueen hotellin edustalla.

Tänä talvena hän on hypännyt cupin pisteille viidesti. Taso riittää kisoissa toiselle hyppykierrokselle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Tärkeintä on se, että olen pystynyt hyppäämään vaikeissa mäissä ja oloissa hyviä kisoja, Kytösaho selvittää.

– Olen kehittynyt niin, että hyppään cupissa kaksi kierrosta, jos teen perusasiat oikein. Sen ansiosta olen pystynyt nauttimaan kilpailuista. Tämä on kivaa.

Keski-Euroopan mäkiprofiileilla ja tyypillisesti viilenevissä kisaolosuhteissa (hypyn kannalta myötätuuli) Kytösahon pitää saada suksi kannattelemaan ilmanlentoa heti ponnistuksesta. Suomalaisoloissa vastatuuli tarjoaa paineen automaattisesti, Euroopan oloissa ei.

– Se on nyt ja koko talven tärkein kehityskohde, Kytösaho korostaa.

– Näillä hyppyriprofiileilla on tärkeintä päästä kummulla korkealle, joten suksien pitää nostaa hyppääjää ylöspäin heti eli vartalon kanssa samassa rytmissä. Jos sukset jäävät roikkumaan, niissä ei ole nostovoimaa, ja peli on menetetty.

Cupin kisoissa Kytösaho on onnistunut keulalla usein mallikkaasti. Samalla puolalainen kilpakumppani on päässyt heikommalla keulatyöskentelyllä kymmenen metriä pidemmälle.

– Janne (päävalmentaja Väätäinen) on todennut monta kertaa, että keulahomma toimii. Ero parhaisiin syntyy 20 metrin aikana keulan jälkeen.

Kytösaho tietää asian, mutta tarvitsee vielä ratkaisevan oivalluksen.

– Minun täytyy itse ymmärtää, miten pystyn kehittämään itseäni, Kytösaho jatkaa.

Suomalaiset voivat pysytellä kotimaan mäissä ja tavoitella menestystä Rukan ja Lahden maailmancupissa. Vaihtoehtona on leireillä Keski-Euroopassa ja pärjätä tyypillisissä cupin – ja usein arvokisojen – olosuhteissa.

Viime vuonna koronapandemia pilasi Väätäisen leirityssuunnitelmat.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Meillä oli vain kaksi lyhyttä ulkomaan leiriä, mutta jatkossa meidän on tarkoitus olla täällä pidempään. Valmistaudumme ensi kauteen näissä oloissa, Kytösaho tietää.

Kytösahon mielestä juuri harjoituskausi on talven menestyksen kannalta ratkaiseva jakso. Kisakaudella hyppääjä pyrkii pitämään asiat yksinkertaisina, jotta saisi rentouden kautta osaamisensa kilpailuhyppyihin.

– Ihanteellisessa kilpailutilanteessa hyppääjän ei tarvitse miettiä mitään, mutta jokaisella on yleensä jotain teknisiä juttuja, joita haluaa kehittää. Joku pystyy keskittymään yhteen, toinen jopa kolmeen asiaan, Kytösaho kertoo.

– Hyvässä tilanteessa mielessäni on yksi tai kaksi asiaa. Muu tulee selkärangasta. Silloin voi hypätä rennosti, eikä hyppyä tarvitse pakottaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.