Koripallo

Miesten koripallomaajoukkue eteni EM-kisoihin voittamalla Sveitsin

Lehtikuva/Ville Vuorinen
Suomen Mikael Jantunen (kesk.) ja joukkue juhlivat koripallon EM-karsintaottelun jälkeen Tbilisissä.
Suomen Mikael Jantunen (kesk.) ja joukkue juhlivat koripallon EM-karsintaottelun jälkeen Tbilisissä.

Suomen miesten koripallomaajoukkue eteni viidenteen perättäiseen EM-lopputurnaukseensa kukistamalla Sveitsin 92–84 Georgian Tbilisissä. Suomen EM-kisapaikka varmistui, kun Serbia voitti perjantain iltapelissä Georgian 92–66.

Päävalmentaja Henrik Dettmann ei tunnetusti ole ennustaja, mutta oli poikkeuksellisesti valmis lausumaan asiasta jo ennen iltapeliä.

– Erityisesti nyt, kun meillä on seuraava sukupolvi tulossa, on hienoa, että he pääsevät samaan jatkumoon kuin edellinen pelaajapolvi, Dettmann sanoi puhelimitse.

Dettmannin mainitsemaa seuraavaa sukupolvea edustivat perjantaina erityisesti Edon Maxhuni (17 pistettä), Utahin yliopistosta peliin matkustanut Mikael Jantunen (11/4) ja Elias Valtonen (8).

– Meidän nuorempien pelaajien homma on tuoda intensiteettiä. Vanhemmat kaverit kyllä tietävät, miten pelaavat, me yritämme tuoda erityisesti puolustusta, Valtonen sanoi pelin jälkeen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

"Sveitsi ei voi voittaa korin alla"

Nuoruuden energian lisäksi Suomen puolustuksessa näkyi uuden sukupolven taktiikkaa.

Kymmenen vuotta sitten alkaneen EM-lopputurnauspaikkojen sarjan aikana Suomen peli-identiteetti on rakentunut aggressiivisen ja omintakeisen joukkuepuolustuksen ympärille. Olennainen osa sitä on ollut vastustajan korinaluspelaajien tuplaaminen päätyrajan puolelta.

Sveitsiä vastaan tämä taktiikka oli kuitenkin hylätty kokonaan. Low post -pelaamisen merkitys korinteon väylänä on vähentynyt nopeasti viime vuosikymmenen aikana, eikä Suomi halunnut antaa Sveitsille kolmosia vaihtokauppana korinalustuplaamista vastaan.

Suomi puolusti low post -tilanteet yksi vastaan yksi, ja laskelma osoittautui oikeaksi. Sveitsi sai kakkosensa sisään 60-prosenttisesti, mutta kolmosensa vain 10/30.

– Me tiesimme, että heidän vaarallisuutensa perustuu hurlumhei-vauhtiin. Jos lähdemme juoksemaan sen perässä, olemme vaikeuksissa. Laskimme, että Sveitsi voi voittaa meidät vain todella hyvänä päivänä, ja se perustuisi kolmosiin. Laskimme, että Sveitsi ei voi voittaa meitä korin alla. Lisäksi match upit (taisteluparit) sopivat meille nyt paljon paremmin, kun meillä oli kolmos- ja nelospaikoilla hyvät puolustajat, Dettmann sanoi.

"Henkimaailman kysymyksiä"

Suomi pelasi vahvasti kolme ensimmäistä neljännestä ja johti parhaimmillaan 27 pisteellä, mutta Sveitsin viimeisellä neljänneksellä käyttämä paikkapuolustus passivoi Suomen hyökkäyksen täysin. Sveitsi vei viimeisen neljänneksen 36–21, ja viimeisellä minuutilla Suomi roikkui kehäköysissä kuin pelastavaa kongia odottava nyrkkeilijä.

Suomi johti 1.09 minuuttia ennen loppua 85–76, mutta menetti aikalisän jälkeen seuraavien 13 sekunnin aikana pallon kaksi kertaa. Tilanteessa 89–83 Ilari Seppälä otti hyökkääjän virheen ja Sveitsi tuli viiden pisteen päähän. Lopussa Petteri Koponen näytti arvonsa upottamalla ratkaisevat vapaaheitot ja nousemalla Suomen parhaaksi pistemieheksi (21).

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Varmaan se johtui olosuhteista, harjoittelun ja pallon liikkeen puutteesta. Juuri tuota vaikutustahan tuolla puolustuksella haetaan, ja juuri sen he saivat aikaan. Toisaalta jos he olisivat tehneet sen aikaisemmin, olisimme ehtineet tottua siihen. Se on henkimaailman kysymyksiä, Dettmann arvioi Sveitsin paikkapuolustuksen vaikutusta.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.