Kolumni 30.6. Ennen vanhaan vinyylilevy jäi päälle soittimessa, ja rahnasi paikallaan samaa uraa. Nyt samat levyt tuntuvat pyörivän kerrasta toiseen jokaisen Grand Prix -kisan jälkeen.
Nyt 101 kisassa peräjälkeen on kajahtanut joko Itävallan tai Saksan kansallislaulu. Edellisen kerran kumpaakaan ei kuultu Espanjassa 2003, kun Fernando Alonso hankki viimeisen voittonsa Ferrarilla.
Silloin soivat Espanjan ja Italian hymnit.
Näissä sadassa viime kisassa voittoon on ajanut kuusi eri kuljettajaa kolmesta eri tallista. Kun Mercedeksen ja Red Bullin voittoa valmistajien sarjassa tahdittavat Saksan ja Itävallan laulut, on sama, kuka kuljettaja voittaa. Ferrarilla taas viimeiset 11 voittoa on ajanut Sebastian Vettel. Ja silloin Deutschlandlied soi tietysti kuljettajien sarjan voittajalle.
Puolalainen toimittajakaverini Mikolaj Sokol kääntyi puoleeni, että tämä kansallislaulujen yksitoikkoinen ketju pitäisi saada katkaistuksi. Hänen mukaansa ainoa toivo siihen on Kimi Räikkönen.
Kimin voitto Ferrarilla tietäisi, että sunnuntain kisan jälkeen kuunneltaisiin ensin Suomen ja sitten Italian kansallislaulut.
Räikkösellä on vierähtänyt 102 starttia ilman täysosumaa. Viimeisin tuli Australiassa 2013 eli kolme kisaa ennen Alonsoa. Alonsolle tulee sata perättäistä voitotonta kisaa täyteen Saksassa.
Heikki Kulta
