TS Pyeongchangissa: Täsmäisku toi Niskaselle olympiakultaa

Kun Iivo Niskanen heräsi lauantaiaamuna Pyeongchangin olympiakylässä, hän huokaisi syvään. Hiihtäjä oli helpottunut. Hän tunsi olevansa terve ja valmis mittaamaan kuntonsa parin kilometrin päässä odottavilla olympialaduilla.

Koko kauden kestävää huippuiskua kysyvä maailmancupin kokonaisvoitto on arvostettu meriitti maastohiihdossa, mutta oma temppunsa on taikoa paras vire vuoden tärkeimpään päivään.

Niskanen on onnistunut täsmäiskussa jo kaksi kertaa. Viime talvena hän voitti 15 kilometrin väliaikalähdön Lahden MM-kisoissa ja lauantaina kuninkuusmatkan olympiakisoissa. Molemmat sivakoitiin Niskasen paraatityylillä.

– Sotshin olympiakisojen jälkeen yritin liikaa. Kilpailin liikaa ja tulin helposti kipeäksi. Ehkä vielä joskus päätavoitteenani on voittaa maailmancup tai Tour de ski, mutta tällä ja viime kaudella olen tähdännyt vain yhteen kisaan. Olen niin paljon parempi perinteisellä, Niskanen selvitti kisan jälkeen.

Olympiavoitto 50 kilometrillä tuntui unelmien täyttymykseltä.

– Tämä on nimenomaan se tyyli ja matka, jota itse arvostan eniten hiihtokisoissa. Viime vuonna pystyin jo todistamaan, että unelmia voi toteuttaa, kun niiden eteen tekee paljon työtä.

Neljä vuotta sitten Niskanen juhli Venäjällä parisprintin kultaa Sami Jauhojärven kanssa. Etelä-Koreassa Niskasesta tuli neljäs suomalaishiihtäjä, jolla on vähintään kaksi henkilökohtaista olympiakultaa. Aikaisemmat kolme ovat Veikko Hakulinen, Eero Mäntyranta ja Marja-Liisa Kirvesniemi.

– Olet suomalainen suurhiihtäjä. Aika harvalla on henkilökohtainen maailmanmestaruus ja olympiavoitto, sanoi valmentaja Olli Ohtonen halatessaan suojattiaan maalissa.

Ohtonen pyysi myös nauttimaan päivästä. Niskanen nautti koko sydämellään.

Kultajuhlat alkoivat hiihtostadionin loppusuoralla, kun venäläinen olympiaurheilija Aleksandr Bolshunov oli vihdoin nujerrettu.

– Väsymys ei siinä tilanteessa paljon tuntunut. Hain paikkaa suoran oikeasta laidasta, mutten ihan yltänyt nappaamaan Suomen lippua mukaan, Niskanen kertasi.

– Oli hieno hetki, kun oli paljon suomalaisia katsomossa. He kilpailivat kannustuksessa ihan tasapäin venäläisten kanssa elleivät jopa paremmin.

Korealaisyleisö on lähtenyt laiskasti hiihtokisojen yleisöksi, mutta Niskanen kuvaili stadionin tunnelmaa myönteiseksi yllätykseksi. Vaikka katsojia ei päästetty ladun varteen, huoltojoukot pitivät tunnelmaa yllä.

– Melkein joka mutkassa oli joku huutamassa. Oli isojen kisojen tuntua ja fiilinkiä, Niskanen kiitteli.

– Myös katsomossa annettiin kaikki. Oli hienoa nähdä, kuinka kaukaa tosi hiihtoihmiset ovat valmiita matkustamaan paikan päälle kannustamaan.

Hiihdon yhteislähtökilpailuja on haukuttu tylsiksi, mutta ennakoinnit vauhdikkaasta arvokisasta pitivät kutinsa. Niskanen teki kilvasta jännittävän innostuessaan irtiottoon suunniteltua aikaisemmin.

Niskanen, Ohtonen ja maajoukkuevalmentaja Teemu Pasanen olivat sopineet, ettei vetojuhdaksi ole syytä ryhtyä ennen 30 kilometrin rajapyykkiä. Niskanen otti ja lähti jo 20 kilometrin paikkeilla. Pelot kyttäilykisasta jäivät siihen.

– Ollin kanssa siinä mietittiin, että lähtiköhän liian aikaisin, Pasanen naurahti.

– Mies näköjään tuntee kuntonsa.

Niskanen selitti hyökkäystään lumisateen uhalla. Hän oli juuri käyttänyt ensimmäisen kahdesta suksien vaihdosta.

– Täytyy tarttua hetkeen. Jos ei yritä, ei voi voittaa, Niskanen runoili.

– Välillä mietin kisan aikana, että ehkä tässä taas tyhmää miestä huijataan, kun hiihdän yksin ja muut porukalla.

Kazakstanin Aleksei Poltoranin pysyi tovin Niskasen peesissä, mutta kisajännitys tiivistyi toden teolla, kun suomalaisen kantaan hiipi kirimies Bolshunov. Kaksinkamppailu kääntyi Niskasen ja Suomen huoltojoukkojen taktiseksi voitoksi. Bolshunov vaihtoi suksiaan vain kerran, ja Niskanen pääsi hiihtämään viimeiset kilometrit liukkaammalla parilla.

– Bolshunovin hiihtoasento alkoi käydä kumaraksi. On kiva katsoa perästä, kun selkäranka alkaa taittua, Niskanen myhäili.

– Tiesin olevani mitaleilla, mutta siinä on eroa, onko olympiavoittaja vai hopeamitalisti.

Venäläinen jäi voittajasta toistakymmentä sekuntia ja hänen maanmiehensä Andrei Larkov yli kaksi ja puoli minuuttia.

Kuninkuusmatkan mitalistit saavat palkintonsa olympiakisojen päätösjuhlassa sunnuntaina. Niskanen voi herätä aamuun levollisin mielin.