Hyviin harjoitusoloihin pääseminen oman aikataulun mukaan kirittää keihäänheittäjiä EM-kisakauteen. Keihäänheittäjien harjoituskeskus rakentui Kuortaneen urheiluopistolle.
– Saamme harjoitella Kuortaneella 60 vuorokautta tämän kauden aikana, naisten viime kauden kotimainen ykkösheittäjä Jenni Kangas kuvasi keihäskommuuniksi nimettyä leiritystä puhelinhaastattelussa.
Urheiluliiton uudistus päivittää mielikuvan yleisurheilun harjoittelusta yksinäisenä puurtamisena. Jatkossa harjoitusseuraa on luvassa kotimaassakin, eikä vain ulkomaiden leireillä.
– Täällä on kivempi olla, kun on joku muu treenaamassa, linjasi Oliver Helander, joka ylitti Tero Pitkämäen lisäksi ainoana suomalaismiehenä viime kesänä 80 metrin rajan. Helander heitti ennätyksensä 80,25 Kauhavalla.
Urheiluliiton keihäsvalmentaja Petteri Piirosen tukikohta on Kuortaneella, mutta hän toivoo, että urheilijat leireilevät omien valmentajiensa kanssa. Helander on tästä malliesimerkki.
– Oma valmentajani Glenn Lignell on melkein joka paikassa mukana, kotiharjoittelua Karjaalla tekevä Helander kertoi.
Tammikuun alussa 21 vuotta täyttävä Helander sai Kuortaneella mallia ja kannustusta maailman huipulta, kun Pitkämäki ja Antti Ruuskanen harjoittelivat viime viikon leirillä ja osallistuivat maajoukkueen testaukseen.
– Teroa olin aiemmin nähnyt vain kisoissa, mutta Antin kanssa olin kerran etelänleirillä Espanjassa samaan aikaan, Helander kertoi.
Kangas heitti ennätyksensä 60,98 elokuussa Universiadeissa Taiwanissa. Se kirkasti alavireisesti alkanutta kautta ja toi lisävirtaa harjoitteluun.
Leiriolojen ehdottomana etuna Kangas, 25, pitää sitä, että urheilija saa keskittyä harjoitteluun vailla häiriötekijöitä.
– On tärkeää, että voi vaan treenata ja syödä, eikä tarvitse murehtia muita asioita.
Kuortaneella leireily on maajoukkueheittäjille ilmaista, mikä on etenkin nuorille tuntuva tuki.
– Täällä myös kaikki fysioterapiapalvelut menevät maajoukkueen budjetista, Kangas kertoi.
Lahdessa asuva Kangas ei välttämättä ehdi käyttää koko kahden kuukauden leirityskiintiötä Kuortaneella. Kotioloissa hän harjoittelee Pajulahden urheiluopistossa, ja sielläkin on hyvät harjoitusolot.
– Pajulahdessa on fysio käytössä, mutta heittosilmää (heittoja tarkkailevaa valmentajaa) siellä ei ole, Kangas kertoi.
Kankaalle Kuortane on luonteva leiripaikka, sillä hänen valmentajansa Hannu Kangas asuu lähellä, Seinäjoella.
Maajoukkueelle on tarjolla fyysisen harjoittelun ja testauksen ohella muuta tukea, muun muassa ravintovalmennusta ja henkistä valmennusta. Kangas jatkaa henkisen valmennuksen parivuotista yhteistyötään Päijät-Hämeessä Päivi Frantsin kanssa.
– Minun kohdallani henkisen valmennuksen isoin etu on ollut se, että saa puhua ulos niitä kaikkein typerimpiä ajatuksia. Ja joku pystyy antamaan vinkin, miten niitä saa vähennettyä kisoissa, Kangas tiivisti.
Kankaalle maajoukkueen leiritys antaa eväitä myös omaan valmennustyöhön. Hän luotsaa neljää nuorta Lahden Ahkeran heittäjää.
– Kun valmentaa, joutuu pohtimaan sellaisiakin asioita, joita ei tule välttämättä mietittyä, kun itse vain tekee ja suorittaa. Siinä opettaa itseäänkin, Kangas tuumasi.
Tausta
Kuortane tarjoaa keihäänheittäjille tukea ja harjoitusseuraa
Keihäänheiton maajoukkueurheilijat saivat harjoituskeskuksen Kuortaneen urheiluopistoon. Mitä se tarkoittaa?
Kuortaneella keihäänheittäjille on varattu neljä majoitushuonetta, jotka ovat heittäjien käytössä heidän aikataulunsa mukaan.
Heittäjät kokoontuvat leireille pääsääntöisesti 6–7 viikon välein. Leiritykseen liittyy fysioterapeutin ja tarvittaessa lääkärin tarkastuksia ja suorituskykymittauksia.
Testeillä pyritään selvittämään lihaksiston ja tukilihaksiston kuntoa, kehon koostumusta ja palautumista.
Urheilijat saavat halutessaan myös mm. ravintovalmennusta ja henkistä valmennusta.
Valmentajana Kuortaneella toimii Urheiluliiton keihäänheiton valmentaja Petteri Piironen. Hän toivoo, että heittäjien omat valmentajat osallistuvat leireille.
Piirosen mukaan leiritys asettaa urheilijoille myös velvollisuuksia. Urheilijan on oltava kunnossa, jotta leirityksestä on hyötyä.
