Keke Rosberg on kiistelty ja ennakkoluuloton tienraivaaja

Urheilija eteni F1-mestariksi ja piinkovaksi liikemieheksi.

Delestines

Tuomas Arkimies

STT, Helsinki

Tällaista urheilijaa suomalaiset eivät olleet aiemmin kohdanneet. Oli itsevarmaa puhetta, kultakoruja, aurinkolasit ja rusketusta.

Oli totuttu hiihtäjään tai juoksijaan, joka vakuutti tekevänsä parhaansa. Tämä oli jotain aivan uutta, ärsyttävääkin. Ja autourheilu, eikös siellä kisat ratkaista moottorien voimin eikä sisulla? Onkos siitä ratin kääntelystä hyötyä reserviläiskunnollekaan ja eikös joutava kaahailu saastuta?

Likipitäen edellä kuvaillusta asenneilmastosta Keijo .Keke. Rosberg ponnisti F1-maailmanmestariksi ja Suomen tunnetuimmaksi urheilijaksi. Myöhemmin hän auttoi Mika Häkkisen ja poikansa Nico Rosbergin maailmanmestareiksi.

Ennen vuonna 1982 tullutta mestaruuttaan Keke oli usein lehdistön hampaissa, sillä itsevarmat puheet eivät näkyneet tulosluettelossa. Ymmärrys formula ykkösistä oli ohuehkoa, ja lajin kaupallisuus oli monelle tuon ajan Suomessa punainen vaate. Mieshän on täysi kupla, osa ajatteli.

– Ne toimittajat, jotka vaivautuivat Suomesta paikan päälle kisoihin, raportoivat pääosin realistisesti nähtyään mistä oli kysymys, Keke sanoi.

Kun Keke vihdoin pääsi kilpailukykyisen auton rattiin Williamsilla, tulostakin syntyi. Mestaruuskaan ei silti kaikkia piikittelijöitä hillinnyt. Mieshän voitti vain yhden kilpailun koko kautena! Miten hän voi olla mestari, jos vuoden aikana ajetaan reilusti toistakymmentä MM-osakilpailua?

Keken mestaruuskaudella F1:ssä elettiin turbojen murrosvaihetta. Rosberg oli moottoritehoissa alakynnessä vapaasti hengittäneellä Williams-Cosworthillaan, mutta noukki läpi kauden tasaisesti pisteitä, kun osa turboautoista hyytyi kisoissa radan varteen. Hän myös kesti paineet vuoden päätöskilpailussa Las Vegasissa ja otti ansaitusti mestaruuden.

Mestaruuden jälkeen Rosberg valittiin Vuoden urheilijaksi Suomessa. Valinnasta käytiin kiivasta keskustelua jopa lehtien pääkirjoitussivuilla.

– Minulle on samantekevää, pidetäänkö formuloita urheiluna vai ei. Näen itse sen urheiluna ja toivon, että asiasta mielipidettä muodostava henkilö olisi nähnyt edes yhden gp-kisan, Keke kuittasi.

Myös mestarin suhde kotimaahan kiinnosti. Rosberg on syntynyt Suomen itsenäisyyspäivänä 1948 Ruotsin Solnassa, varttunut muun muassa Oulussa ja Iisalmessa ja oli kilpa-ajajana asunut jo pitkään ulkomailla.

– Minut noteerataan koko ajan suomalaisena, Keke vakuutti, vaikka ruotsalaiset yrittivät omia mestaria omakseen.

Rosbergin nousu huipulle vaati vuosien ennakkoluulottoman työn ilman edelläkävijöiden apua. Ajamisen lisäksi hän myös oppi lajinsa bisneksen mestarillisesti ja toimi menestyksekkäästi liikemiehenä aktiiviuransa jälkeen.

Rosberg oli äärimmäisen määrätietoinen sekä kuljettajana että managerina. Päämääränsä saavuttaakseen hän opetteli muun muassa useita kieliä, ja Häkkiseltä hänen kerrotaan kieltäneen yhdessä vaiheessa jopa tyttöystävän, jottei keskittyminen olennaiseen häiriytyisi.

Rosbergin tyyli herättää tunteita puolesta ja vastaan. On kuitenkin helppo väittää, että hän on tärkein tienraivaaja Suomen moottoriurheilussa.

Keke lopetti huipulla poikansa tapaan

Tuomas Arkimies

Keke Rosbergin ja hänen Nico-poikansa lopettamispäätöksissä voi nähdä yhtäläisyyksiä. Juuri maailmanmestaruuden voittaneen Nicon ilmoitus lopettamisesta tuli monelle yllätyksenä, ja samaa voi sanoa Keken F1-uran päätöksestä.

Keke kertoi lopettamisestaan kesken kauden 1986 Saksan Hockenheimissa, silloisen huipputalli McLarenin kuljettajana. Kausi oli sujunut odotuksiin nähden Rosbergilta alavireisesti, mutta osoituksena nopeudestaan hän täräytti Saksan gp:n aika-ajossa parhaan kierrosajan samana päivänä, kun tieto lopettamisesta julkaistiin.

Viimeistä F1-kilpailuaan Australian Adelaidessa Keke puolestaan johti ennen kuin joutui keskeyttämään takarenkaan räjähdettyä täydessä vauhdissa.

– Tämä on juuri se tapa, jolla haluan lähteä F1-sarjasta. En halua olla kehäraakki, kun lopetan, Rosberg totesi.

– Lopettamiseeni on miljoonia syitä, ja ne muuttuvat päivittäin. Leikkiessäni poikani kanssa koen erään tärkeimmistä syistä ratkaisuuni.

F1-uran jälkeen Keke kilpaili manageritöiden ohella vielä urheiluautojen MM-sarjassa sekä DTM- ja ITC-luokissa.