Kontiolahden SM-kisaviikonlopun avauspäivä päättyi lopulta juuri niin kuin 1 200-päinen kotiyleisö oli toivonut: oman kylän Kaisa Mäkäräisen voittoon. Viiden kilometrin vapaan ykkössija toi Mäkäräiselle uran toisen maastohiihdon SM-kullan – aiempi oli neljän vuoden takaa.
Mäkäräinen, 34, päihitti jännittävässä kisassa Krista Pärmäkosken 6,4 sekunnilla. Ero syntyi vasta päätöskilometrillä, sillä vielä neljän kilometrin kohdalla Pärmäkoski piti niukkaa ykköspaikkaa.
– Lähtöviivalla oli aika kevyt olo. Kyllä sen huomaa, kun ei ole pyssyä selässä. Myös valmistautuminen on erilaista, kun puuttuu kohdistus ja muu hässäkkä, ollaan enemmän itsekseen, ampumahiihdossa meritoitunut Mäkäräinen korosti.
Kotilatujensa jyrkät nousut Mäkäräinen tuntee kuin omat taskunsa, mutta nyt myös tasaisella vauhti pysyi hurjana.
– Tiesin, että nousuissa olen varmasti vahva. Nyt oli paljon tasaista, mikä ei todellakaan ole minulle vahvuus. Ilmeisen hyvin nekin kulkivat, tai ainakin paremmin kuin osasin odottaa. Pakko myöntää, että voitto oli yllätys. Ajattelin, että Kristan alkuvauhti olisi pitänyt loppuun asti.
Sen myönsi myös Pärmäkoski – alun hurja vauhti ei kestänyt.
– Alussa menin niin kovaa kuin pääsin, mutta lopussa hyydyin. Neljään kilometriin tulin hyvin, mutta lopussa ei ollut paukkuja.
Ei vastakkainasettelua
Perjantain kilpailussa oli pieni ennakkojännite ampumahiihtäjien ja maastohiihtäjien välillä, mutta Mäkäräisen ja Pärmäkosken kanta oli kristallinkirkas: kun hiihdetään maastohiihtokisoja, kaikki ovat maastohiihtäjiä.
– Me itse emme tee sitä vastakkainasettelua, jota media ja yleisö ehkä tekevät vähän helposti. Harjoittelemme ihan samalla tavalla ja teemme ihan saman työmäärän, Mäkäräinen alleviivasi.
– Se on vähän vanhanaikainen ajatusmalli, etteivät ampumahiihtäjät osaisi hiihtää, tai etteikö heidän tarvitsisi hiihtää niin kovaa. Maailmancupissa vauhdin täytyy olla tällaista, jos meinaa pärjätä.
MM-Lahdessa ihastuttanut Mari Laukkanen oli samoilla linjoilla.
– Kyllä siitä on vähän yritetty päästä pois. En osaa ajatella sillä tavalla, koska se tulee puhtaasti ulkopuolelta, Laukkanen sanoi.
– Tunnen nämä tytöt niin pitkältä ajalta, että koen olevani samalla puolella. Heidänkin kanssa, kaikkien kanssa. Olen kuin karavaanari, kaikkien kaveri!
Kotimaisemissaan hiihtänyt Laukkanen jäi podiumilta niukasti, sillä Lempäälän Kisan kokenut Aino-Kaisa Saarinen ylsi SM-pronssille vain sekunnilla ennen Laukkasta.
Saariselle mitali tuli yllätyksenä.
– Ajattelin, että jos sitä kymmenen sakkiin, niin olisi ihan mukavaa. Jyrkissä nousuissa tuli hieman takkiin, mutta sukset toimivat tosi hyvin.
– Nautin vaan hiihtämisestä ja hyvästä fiiliksestä. Nyt on ollut oikeasti kiva hiihtää kilpaa, eikä ole ollut sellaista uupumusta kuin normaalisti loppukaudesta.
