Vetää sanattomaksi
tai ainakin vähäsanaiseksi LeKi- ja JYP Akatemia ottelujen jälkeen. Toki Lempäälän superhallissa sai nauttia LeKin maalivahdin Christian Heljankon torjunnoista. Tuli elävästi mieleen kuukauden takainen vierailu Pablo Picasso-museossa Malagassa ja taulu nimeltä Akrobaatti. Aiheesta on Picassolla useita versioita, mutta ei ehkä kuitenkaan 44, mikä osoittaa miten monta kertaa Heljanko osui TuTon laukausten tielle. Kerran kiekko lipui maaliviivaa pitkin illan sankarin takana, mutta silloin kotijoukkueen pelaaja ehti siivota sen väljemmälle jäälle.
Katsojista Lempäälässä oli varmaan noin joka neljäs TuTon kannattaja. Onneksi Mestiksen ehkä vaatimattomin halli on sentään katettu. Ulkoilman lumimyräkkä oli sitä luokkaa että olisi käynyt aikoinaan kuin Urheilupuiston montussa: kesken erää pelaajat ottivat lumikolat käsiinsä ja putsasivat jään pelikuntoiseksi.
Kupittaalla keskisuomalaisten Markus Ruusu ei joutunut yhtä lujille kuin Heljanko, mutta kyllä hänellekin on helppo suoda vierasjoukkueen parhaimmistoon kuuluvien titteli. Kummassakaan pelissä ei voi myöskään moittia TuTon pelaajia yrittämisen puutteesta, mutta jotain sekavaa oli meininki ainakin Kupittaalla. Tilastollisesti jälleen kerran TuTon paras erä oli toinen erä, sillä se sentään päättyi tasan 0-0!
Jos olisin itse ollut Miika Elomon saappaissa, olisin ottanut maalivahdin pois jo kolme ja puoli minuuttia ennen loppuvihellystä, kun vieraitten Henry Niemi otti kaksi minuuttia estämisestä. Tiedä miten olisi käynyt, ehkä vieraat olisivat voittaneet peräti neljällä maalilla.
Harmaan talouden vedonlyöntipörssiämmekin on vaivannut laskusuhdanne, sillä siellä raha liikkuu vain kun TuTo ja sen veikattu pelaaja heiluttaa vastausta verkkoa.
Leo Lindstedt
