Entiset urheilijat tukevat nykyisiä

TS/TS/Päivi Palm<br />Korkeushypyn entinen SE-nainen Minna Vehmasto-Sulander on itse kolmen lapsen äiti, mutta aikaa riittää silti nuorten lupaavien naisurheilijoiden mentorointiin.
TS/TS/Päivi Palm
Korkeushypyn entinen SE-nainen Minna Vehmasto-Sulander on itse kolmen lapsen äiti, mutta aikaa riittää silti nuorten lupaavien naisurheilijoiden mentorointiin.

MARIA LEHTOVAARA

Turun Veritas-stadionille on saapunut kuusi nuorta naista, pari ottelijaa ja useampi kestävyysjuoksija. Edessä ei kuitenkaan ole lähtö yhteistreeneihin, vaan paikalle on tultu juttelemaan ja tutustumaan. Keskustelua vetävät entiset korkeushyppääjät Minna Vehmasto-Sulander ja Susann Sundkvist .

Alkamassa on Suomen urheiluliiton SUL:n nais- ja tyttöurheilua tukevaan projektiin liittyvän mentorointiohjelman toinen kausi. Vehmasto-Sulander ja Sundkvist kokoontuivat jo koko tämän vuoden ajan kerran kuukaudessa vastaaviin tilaisuuksiin 5-6 nuoren yleisurheilijan kanssa. Osa siitä porukasta jatkaa nyt koolla olevien uusien ryhmäläisten kanssa mentorointiohjelmaa ensi vuonnakin.

Ideana on, että uransa jo lopettaneilla urheilijoilla on ymmärrys tyttönä ja naisena urheilemisen haasteista, ja siten he osaavat myös tukea nykyurheilijoita heidän pohtiessaan samoja asioita. Kaiken takana on toive saada naisurheilijoita jatkamaan uraansa auttamalla heitä selviämään urheilun ja siviilielämän yhdistämisen hankaluuksista.

Vehmasto-Sulander ja Sundkvist korostavat, että he eivät ole luennoitsijoita tai valmentajia, vaan paikalla juttelemassa ja ennen kaikkea myös kuuntelemassa.

- Keskustelut ovat rönsyilleet kivasti ja aiheita on tullut urheilijoiltakin. Hyvin maanläheisiä juttuja on käsitelty, Sundkvist kertoo.

- On puhuttu vammoista, koulusta ja tenteistä, ravinnosta ja ulkonäöstä. Se on tarkka paikka, ja ulkonäön arvostelu voi jäädä mieleen loppuiäksi, Vehmasto-Sulander jatkaa.

Ajankäyttö puhuttaa

Paljon on puhuttu myös ajankäytöstä, etenkin siitä, miten nuoren urheilijan aika riittää opiskelulle, harjoittelulle, perheelle, poikaystävälle ja kavereille sekä mahdollisesti vielä työllekin, jotta elintaso pysyy kohtuullisena.

- Kyllä se niin on, että kaikkea ei saa kerralla. Täytyy tehdä valintoja, vaikka kaikki, esimerkiksi suku, ei sitä aina hyväksy, Sundkvist sanoo ja puhuu omasta kokemuksestaan.

Pietarsaarelaista Idrottsföreningen Drottia ja Kokkolan Veikkoja edustanut, 1970-luvulla kuusi SM-kultaa voittanut ja 12:nneksi Montrealin olympiakisoissa hypännyt Sundkvist jätti aikanaan ylioppilaskirjoitukset kesken keskittyäkseen urheiluun. Sittemmin urheiluaikoinaan virheellisesti Susannena tunnetuksi tullut Sundkvist palasi koulun penkille. Nykyisin hän toimii Turussa fysioterapeuttina vanhusten parissa.

1980-luvulla menestyksekkäästi hypännyt Vehmasto muistetaan ennen kaikkea Suomen ennätyksestään 191, joka oli voimassa peräti 22 vuotta ennen kuin Hanna Mikkonen (nyk. Grobler) ylitti 192 kesäkuussa 2005. Kuusjoen Humua edustanut Vehmasto-Sulander on nykyisin rakennusalalla ja vetää vanhassa seurassaan lasten urheilukoulua.

Lähtö mentoriksi mietitytti molempia, sillä jos ajankäyttö mietityttää nuoria, on se mielessä myös vanhemmilla.

- Mietin lähinnä siksi, että aika on niin hupenevaista, tunnusti Vehmasto-Sulander, kolmen tytön äiti.

- Tämä on ollut meillekin hyvä kokemus ja myös nostalgista. On tullut kaiveltua oman uran vaiheita.

Kuudessa kaupungissa

Turun porukan lisäksi vastaavia mentorointiryhmiä on myös Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Vaasassa ja Oulussa. Muiden kaupunkien ryhmistä löytyy sellaisia urheiluväelle tuttuja vetäjiä kuin Lotta Bryggare, Tiia Hautala, Heidi Hannula, Heli Kruger ja Helinä Marjamaa .

Tarvittaessa mentorit toimivat myös urheilijoiden henkilökohtaisten valmentajien tukihenkilöinä. He korostavatkin, että eivät ole ottamassa valmentajien paikkoja eivätkä perustamassa salaseuroja, vaan yksinkertaisesti tukemassa nuoria naisia jatkamaan uraansa.

Mentorointiryhmiin otetaan ensisijaisesti yli 17-vuotiaita A-luokan urheilijoita eli käytännössä Kalevan kisoissa mukana olevia nuoria. Ryhmiin voi liittyä myös vuoden mittaan, jos esimerkiksi muuttaa kaupunkiin, jossa mentorointia on tarjolla.

Viime vuonna SUL:ssa alkaneen tyttö- ja naisyleisurheilun kehittämisohjelman on määrä jatkua vuoteen 2010.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.