Kunniaa Oivan pojalle

KALLE VIRTAPOHJA

29-vuotias Oiva Ahtisaari osallistui kotikaupungissaan Viipurissa Kalevan kisojen 800 metrin juoksuun elokuussa 1937.

Hänestä oli tullut isä vähän toista kuukautta aikaisemmin, joten luultavasti Martti Oiva Kalevin yölliset itkut selittävät melko vaatimatonta aikaa 2.05. Sillä ei päässyt loppukilpailuun.

Oivan isä Frank Immanuel Adolfsen oli Suomessa syntynyt norjalainen, joka sai itselleen ja perheelleen Suomen kansalaisuuden vuonna 1929.

Oiva oli jopa niin suomalainen, että hän muutti nimensä Ahtisaareksi vähän ennen Viipurin Kalevan kisoja.

Hänen suomalaisuutensa testattiin pian alkaneessa sodassa, mihin hän osallistui Suomen armeijan sotilasteknikkona.

Perhe kuitenkin siirrettiin sodan jaloista Kuopioon. 1970-luvulla kuolleella Oivalla oli varmastikin jo selvä käsitys Martin neuvottelukyvyistä, mutta tuskin isä arvasi poikansa nousevan vielä Suomen kymmenenneksi presidentiksi ja Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.

Niissä vuoden 1937 Kalevan kisoissa ehkä kohutuin tähti oli Turun Urheiluliittoa edustanut Aarne "Aki" Tammisto . Aki voitti kaikki sileät pikamatkat 100 metriä, 200 metriä ja 400 metriä. Hän oli tullut pari vuotta aikaisemmin Turkuun siirtyäkseen TUL:n seurasta Varkauden Tarmosta Turun Tovereihin, mutta pari päivää Turussa asuttuaan Aki liittyikin yllättäen SVUL:n alaiseen Turun Urheiluliittoon. Tämän siirron ansiosta hän pääsi mukaan Berliinin olympiakisoihin 1936.

Aki oli ollut alle 3-vuotias menettäessään oman isänsä "Huruslahden arpajaisissa", kuten Varkauden vuoden 1918 kostoteloituksia kutsuttiin. Varkauden suunnalla elävän legendan mukaan joka kymmenes punakaartilainen ammuttiin tuolloin.

Myöhemmin Aki Tammisto eteni Turun Sanomien maineikkaaksi toimituspäälliköksi, joka johti lehden toimitusta päätoimittajavaltuuksin.

Mutta tällä viikolla juhlitaan sovittelun mestaria Martti Ahtisaarta, jonka kanssa sain osallistua samaan tohtoripromootioon Jyväskylän yliopistossa vuonna 2000. Täytyy tunnustaa, että silloin en ymmärtänyt arvostaa hänen saamaansa kunniatohtoriutta. Itse kun olin joutunut väittelemään vastaväittäjäni Veijo Hietalan kanssa saadakseni sen tohtorin hatun. Ahtisaaren kunniatohtorius perustui päinvastaisiin avuihin, nimittäin diplomatiaan ja neuvottelutaitoon. Suomen historia kyllä todistaa, että ne ovat kaikista taidoista ehkä tärkeimpiä.

Ahtisaaren kohdalla kunniatohtorius on tosin kärsinyt inflaation, sillä hänellä on sama titteli jo ainakin 13 muusta yliopistosta. Veikkaanpa, että hän arvostaa itse enemmän Namibian kunniakansalaisuutta, jonka hän sai vaimonsa kanssa vuonna 1992.

kalle.virtapohja@turunsanomat.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.