Urheilu

Pursiseuran juhlakirja koottiin omin voimin

TS/Jari Laurikko<br />Turun Pursiseuran hienon juhlakirjan valmistumista juhlivat Ruissalossa teoksen kirjoittajat Juhani Saarelainen (vas.), Reijo Lindholm, Jaakko Saviranta, Samuli Salanterä, Pekka Kangasniemi, Jarkko Hiitelä ja Pekka Talvio.
TS/Jari Laurikko
Turun Pursiseuran hienon juhlakirjan valmistumista juhlivat Ruissalossa teoksen kirjoittajat Juhani Saarelainen (vas.), Reijo Lindholm, Jaakko Saviranta, Samuli Salanterä, Pekka Kangasniemi, Jarkko Hiitelä ja Pekka Talvio.

KALLE VIRTAPOHJA

Turun Pursiseuran 100-vuotisjuhlista (1906-2006) on jo ehtinyt muutama tovi kulua, mutta seura palaa juhlatunnelmiin uuden näyttävän juhlakirjan Ulos merelle! -valmistumisen myötä.

Juhlakirjan teksteistä vastaa pääasiassa kuusi kirjoittajaa, jotka ovat oman seuran aktiiveja. Kirjoittamisessa ovat kunnostautuneet Jarkko Hiiterä , Pekka Kangasniemi , Jaakko Saviranta , Reijo Lindholm , Juhani Saarelainen ja Pekka Talvio.

Juhlakirjatoimikunnan puheenjohtajana on toiminut Martti Kulovaara . Lisäksi TPS:n nykyinen kommodori Samuli Salanterä luo kirjan lopussa katseen tulevaisuuteen.

Seuran 100-vuotisjuhlavuonna 2006 Suomen purjehtijaliitto palkitsi TPS:n vuoden kilpailujärjestäjänä. Nähtäväksi jää, millaisin tapahtumin ja juhlallisuuksin seura osallistuu vuonna 2011 vietettävään kilpapurjehduksen 150-vuotisjuhlavuoteen.

- Tässä on nyt dokumentoitu seuran kaikki vaiheet ensimmäisen sadan vuoden taipaleelta, Salanterä sanoi ylpeyttä äänessään.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirjoittajakunta kiitteli alkuvuosikymmenien tarkkoja pöytäkirjamerkintöjä, jotka antoivat runsaasti tietoa seuran alkuvuosien toiminnasta. Esimerkiksi sihteerinä toiminut Arvo Ketonen kertoi kahden seuran jäsenen kaatuneen kevään 1918 taisteluissa.

Toisaalta kirjoittajakunnan omat muistot ulottuvat hyvinkin 1960-luvulle asti ja osin kauemmaksikin.

- Jos me emme olisi tätä kirjoitustyötä nyt tehneet, monet tiedot olisivat jääneet kirjaamatta, Kangasniemi vakuutti.

Seura toimi ensimmäiset kymmenen vuotta Pursiseura Mainingin nimellä, kunnes nimen muutoksesta nykymuotoon päätettiin hotelli Phoenixissa järjestetyssä kokouksessa.

Värikkäitä sotamuistoja

Saaristo on tarjonnut Turun seudulle vuosisatojen ajan turvaa. Nykyisin se tarjoaa ihanteellisen ympäristön purjehduksen harrastajille.

Eläkkeellä oleva Turun kauppakorkeakoulun professori Karakorpi luo teoksen alussa yleiskatsausta saaristoon kertoen esimerkiksi jatkosodan loppuvaiheisiin osuneesta jännittävästä tilanteesta, jolloin saksalainen sotalaiva uhkasi tulittaa Utön linnaketta.

Huonommin kävi seuran omalle moottoriveneelle, joka joutui osallistumaan talvi- ja jatkosotaan. Sen matka päättyi lopullisesti Äänisellä perääntymisvaiheessa 1944.

Kilpapurjehdus osa kokonaisuutta

Turun Pursiseura on ollut edustettuna olympiaregatoissa ja maailmanympäripurjehduksissa. Mutta nykyisin kilpapurjehdus on vain pieni osa Suomen toiseksi suurimman purjehdusseuran toiminnasta.

Nuorisotoiminta, koulutus, matkaveneily ja saaritukikohtatoiminta ovat kaikki merkittäviä kokonaisuuksia seuran nykytoiminnassa.

- Nyt kilpapurjehtijoita on ehkä kymmenen prosenttia jäsenistä, seuran kunniajäsen Pekka Talvio kertoi.

Alkuvuosikymmeninä seuran toiminnassa oli tyypillistä, että kaikki jäsenet olivat mukana aktiivisesti. Nyt 1500 jäseneen kasvanut seura ei voi enää toimia samalla periaatteella. Toisaalta juhlakirjan kirjoittaminen omin voimin on hieno tapa kunnioittaa oman seuran ensimmäisten aktiivien perinteitä.