Urheilu

Ikivanha joogaperinne
elää nykyisin vahvana

TS/Ari-Matti Ruuska<br />Petri Räisänen opastaa Taru Nikkilää yhä syvemmälle joogan saloihin. Taustalla asentoon on siirtymässä Marko Mikkilä.
TS/Ari-Matti Ruuska
Petri Räisänen opastaa Taru Nikkilää yhä syvemmälle joogan saloihin. Taustalla asentoon on siirtymässä Marko Mikkilä.

Joogan tuhansia vuosia vanha perinne elää vahvana modernissa maailmassa, myös Suomessa. Joogaopettaja Petri Räisänen hämmästelee monen muun lailla joogan pitkäikäisyyttä, mutta ymmärtää suosion syyt.

- Jännää, että nämä ikivanhat harjoitukset ovat nykyisinkin yhä käytössä. Mutta sen ymmärtää, koska on vaikea kuvitella parempia tekniikoita. Ne ovat vuosisatojen mittaan hioutuneet, Räisänen kertoo.

- Jokainen tietää, että lenkiltä tai salilta tulee hyvä olo. Joogasta tulee jopa parempi olo, ja pidempikestoisempi.

Räisänen puhuu omasta kokemuksestaan. Aktiivisesti jääkiekkoa 18-vuotiaaksi asti pelannut helsinkiläinen uskaltautui 1980-luvun lopulla ensin kokeilemaan hathajoogaa, mikä tuntui nuoresta miehestä liian kevyeltä, joten hän testasi seuraavaksi vaativampaa astangajoogaa.

Ensin Räisänen kävi tunneilla kerran viikossa, mutta vähitellen määrä kasvoi ja harrastus muuttui elämäntavaksi. Nykyisin Räisänen opettaa joogaa jonkin verran ympäri Suomessa ja yhdessä ystävänsä kanssa omistamassa joogakoulussa Helsingissä. Vaikka hän tänä syksynä muuttikin Yhdysvaltain vuosien jälkeen taas takaisin Helsinkiin, suurin osa opetustyöstä on edelleen maailmalla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Räisänen on myös tehnyt kaksi joogakirjaa, joista uusin Nadi sodhana on juuri julkaistu. Se on jatkoa Räisäsen esikoisteokselle Astanga - joogaa Sri K.Pattabhi Joisin perinteen mukaan . Ensimmäisessä kirjassa keskityttiin niin kutsuttuun ensimmäiseen asentosarjaan, ja toisessa kirjassa siirrytään toisen eli keskisarjan asentoihin.

Yksi syy joogan suosioon nykymaailmassa on ihmisten halu paeta kiireistä arkeaan. Joogaharjoituksissa vaaditaan keskittymistä ja rauhoittumista, jolloin muiden ajatusten on ainakin tarkoitus haihtua.

- Jooga on kehon ja mielen terapiaa. Terapeuttinen vaikutus on yksi syy, miksi joogaa harrastetaan, Räisänen tietää.

Hänen puolestaan on aivan hyväksyttävää kutsua joogaa harrastukseksi, vaikka syvällisemmällä tarkastelulla jooga on paljon muutakin.

- Mutta harrastus se on ainakin aluksi, oli itsellenikin. Yleensä harjoituskertojen lisääntyminen ja elintapojen muutos tapahtuvat hyvin hitaasti ja käsi kädessä.

Sen sijaan joogan kutsuminen kuntoiluksi kalskahtaa Räisäsen korvaan pahasti. Hän muistuttaa, että fyysinen harjoitus on vain osa joogaa, ja että on useita joogatyylejä, joissa ei fyysisiä harjoituksia ole lainkaan.

- Toki kunto nousee ja terveys paranee, mutta päämäärä on enemmän henkinen kuin fyysinen kehitys, Räisänen muistuttaa.

Samalla hän kuitenkin painottaa, että joogaa ja uskontoa ei pidä sekoittaa. Vaikka Intiassa yhtälö on tiivis, länsimaissa tilanne on täysin toinen.

MARIA LEHTOVAARA